Tuparit Turussa

Täällä ollaan, viikonlopusta elossa selvinneinä. Edelleenkin olen ihan super väsynyt siitä, vaikka eilen nukahdin jo kymmenen aikoihin. Aamullakaan ei ollut mikään hullu herätys, kymmeneksi vain ostamaan työvaatteita. Kuitenkin mehut vetäisi tuo Marjutin tuparit ihan 6-0, joten tällainen rennompi päivä on aivan tervetullut.

Tosiaan lauantaina olikin lähtö kohti Turkua tupareihin. Sitä ennen kävin kuitenkin Inkan luona vähän pitsalla ja muutenkin aikaa viettämässä. Ollaan niin totuttu siihen että nähdään toisiamme koko ajan ja nyt koulun alettua on se muuttunut. Tosin kyllähän tässä valmennuksen myötä tullaan taas toisiamme ihan kyllästymiseen asti näkemään.. Olin kuitenkin ihan myyty kun kuulin sanan pitsa. Kuka ei olisi?
 

Lähtöhän siinä vähän venähti, kun auton saamisen kanssa oli tullut vähän väärinymmärrystä. No, neljän jälkeen sitten päästiinkin lähtemään kohti Turkua, minä kuskina ja auto aivan täynnä. Sää oli kyllä niin huippu ja matka meni siinä nauraessa ihan hujauksessa. Parkkipaikkakin saatiin Turun päässä ihan kuin tilauksesta siihen Marjutin eteen. Ei siis muuta kuin kamojen kanto sisälle ja tupari fiilikseen!

Illalla sitten lähdettiinkin Turun yöhön ja ai että on jalat jumissa! Tuli vietettyä tanssilattialla joraten pilkkuun asti, mutta mikäs siinä kun hauskaa on. Eikä edes alkanut väsyttämään, vaikka yleensä selvinpäin ollessa minua alkaakin. Tosin ehkä seurastahan se on kiinni ja vaikka ainoana siellä jaksoin koko ajan olla, niin aina oli joku siinä sitten seurana joraamassa. Conssit ovat kyllä tällähetkellä siinä kuosissa, että olisivat käyneet sodassa.. Jotain ihmeellistä hopeata maalia niissäkin on. Ties mistä tulleet.

Sunnuntaina ei siis ollut ihme, että ihan väsyneenä istahdin auton rattin. Kuitenkin kun auton pisti päälle, niin siitä sitten virkisty. Oliko sitten ilmastointi joka paukahti viileänä päälle tai sitten vain se, että skarppitila päälle ajamisen takia. Ken tietää..? Muutan tullut tässä huomattua, että ajan kyllä aika kylmässä autossa. Kädet siinä ihan kohmeessa oli, mutta ei voi laittaa lämpimämmälle, muuten on epämukavaa. Talvella sitten tietenkin toisin.

Tuli muuten siinä hetki mietittyä, että mitä jos sitä vain ihan oikeasti muuttaisi pois Helsingistä. Kämppä oli nimittäin aivan unelma, vaikka olikin kaksio ja sitten vielä se hinta siihen. Hyvä etten heti ollut ilmoittamassa, että jep, Turkuun tässä muutan. Hinta taso niin eri kuin Helsingissä. On täällä kyllä kallista asua, sen sanon, vaikka kaikki sen tietävätkin. Noh, Helsinki on aina Helsinki. Eipä siis kuin vain tienaamaan lisää, ei oikein muuta vaihtoehtoa taida tässä nyt loppujen lopuksi olla.

Mutta joo, tosiaan töihin sitten tietenkin suoraan mentiin, kun oli Helsinkiin saavuttu. Ääni oli lähtenyt kun tämä kurkkukipu on nyt viikon ollut riesana. Tosin tuosta baarireissusta ei varmaankaan ollut apua tähän. Nyt siis ääni katoilee aina välillä ja välillä ollaan sellaisella käheällä äänellä. Mutta sellaista se on. Toivottavasti ei enemmän tulla kipeäksi.

Töiden jälkeen käytiin Inkan kanssa syömässä Santa Fessa. Tuli siinä naurettua, että mistä huomaa että on ollut palkkapäivä. No olisikohan siitä, että tulee ulkona käytyä syömässä. Onneksi koulu on sitä nyt rajoittelemassa, että ei ihan menisi samalle tasolle, kuin viime vuosi oli. En silti sanoisi, etteikö olisi ollut hyvää, nimittäin oli. Ai että nälkähän tässä tulee kun edes ajattelee. Namia!

Eli sellainen viikonloppu, pitsaa syöty kaverin kanssa, Turussa käyty tupareissa, töissä ja vielä syömässä. Tässä sitä sitten tosiaan huomaa sen, että sitä koulua käy. Ihan poikki ja oma sänky houkutti niin, että ei Netflixiäkään saanut auki. Halusin vain käpertyä peittoon ja nukkua. Veikkaisin, että tänä iltana sama toistuu. Mutta nyt riennän ripsienhuoltoon päin (vihdoin!), joten hyvät ja aurinkoiset viikonalut kaikille!