keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Black Overall

29.10.2014a Untitled
 //Gina Tricot:22,95e//

  Kyllä sitä rahaa oli näköjään hieman jäänyt vielä Islannin jäljiltä tilille. Sen verran että pystyi ostaa kauan himoitseman haalarin. Joo tiedän, näitä kokopukuja minulta kyllä löytyy näköjään joka lähtöön. Mutta ne ovat vain niin käteviä!

Gina Tricotiin oli saapunut uusia tuotteita, mutta nämä pistivät heti kyllä silmään. Vähän haikeana viimeviikolla astelin kaupasta ulos, joten eilen kun keskustassa oltiin, niin olihan sitä sitten pakko mennä kokeilemaan. Ja onneksi kokeilin! Kangas aivan ihanan tuntuinen päällä ja kerrankin oli kuin minulle tehty. Kassalle vain tyytyväisenä kiikuttamaan.

Samalle mallille löytyy siis muitakin kuoseja ja värejä kuin tämä perus musta. Erityisesti sellainen vähän raskaampaa kangasta oleva glitter-haalari olisi sellainen, jonka kelpuuttaisin kyllä kaappiin tämän viereen mielelläni. Mutta ehkä aloitan tästä yhdestä. Katsotaan sitten miten näiden kokopukujen perhe kasvaa, vai kasvaako...?

//Yes, I still got some money left from our Iceland trip. I had money enough that it was possible to buy a long crave for overall. Yeah, I know, I have many overalls which can be found in apparently every occasion. But they are just so handy!

The new collection had arrived at Gina Tricot, but these overalls took my heart. A bit sadly I walked out of the store last week, so yesterday when we were in the center, I had to go to try it. And luckily, I tried! The fabric feels absolutely wonderful and for once, something fit me perfectly. Happily I walked to the cashier and the overall was mine.
 

The same design can be found in other patterns and colors than this basic black. In particular, a little heavier fabric of the glitter-overall would be one me to buy. But I maybe start with this one. Let's see then how big my overall family grows, or not ...?//

tiistai 28. lokakuuta 2014

Blue Lagoon

Blue lagoon 
Untitled Lagoon @sushisamba Sushi Salmon Brownie

 Blue Lagoon oli varmaan asia, mitä me kaikki oltiin todella paljon odotettu. Itse tavallaan tiesin mistä oli kyse, mutta samaan aikaan ei ollut mitään haisua. Kuvia oltiin toki nähty ja vaikka mitä kuultu ja luettu, mutta jälleen kerran ne eivät todellakaan vedä vertoja sille, mitä se on itse kokea. Niin kuin varmasti moni muukin asia.

Hommattiin tonne kuljetus sekä sisäänpääsy liput turisti infon kautta. Kätevää, kannatan kovasti. Sijaitsee nimittäin keskellä ei mitään (kuten melkeinpä kaikki Islannissa). Moni käy Blue Lagoonissa vähän niinkuin varikkopysähdyksenä ennen lentokentälle menoa. On siinä matkanvarrella. Me päätettiin kuitenkin varata tuohon kokonainen päivä. Oli kyllä niin hyvä päätös, sillä tuolla olisi voinut lillua vielä vaikka kuinka kauan. Pienellä tauolla tosin.

Kyseessä on siis kylpylä, mutta myös hotelli. Itse ainakin en jotenkin osannut odottaa, että paikka olisi niin hieno ja että kyseessä olisi hotelli. Pukuhuoneet varsinkin olivat kyllä loisteliaita. Ja siistejä.

Moni on varmasti kuullut siitä, kuinka tuolla hiukset menevät aivan pilalle. Siis että niistä tulee sellaisia peruukkimaisia pökkelöitä. Näin kävi, mutta ei minulle. Ehei, minä laitoin sitä hoitoainetta islantilaisten kehotuksesta päähän niin paljon kuin vain pystyi ja hiukset ylös kiinni. Ei tullut minkäänlaista peruukkipäätä. Itseasiassa hiukset tuntuvat aika hyvinvoivilta. Ehkäpä se hoitoaine teki ihmeitä...

Vesi on siis todella suolaista. Siis todella suolaista. Liukkaiden kivien takia siinä käsillä tasapainotellessa kivi lähti alta ja tuli vedettyä veden alla takaperin voltti. Ei kovin mieluisa kokemus, kun sitä suolaliuosta oli joka paikassa. Mutta muuten vesi on aivan ihanaa ja varsinkin kun iskee kasvonaamion naamalle, niin ei siinä voi muuta kuin nauttia. Ja sitä me juuri tarvittiin.

Tuollainen hemmottelu-päivä huipentui vielä kun mentiin illalla syömään SushiSamba-nimiseen ravintolaan vähän hienommin. Tai kun laskua katselee niin todella hienosti (kalliisti). Siinä tuli sitten maistettua lunnia sekä valasta Anniksen tilaamasta menusta. Itse tilasin Inksun kanssa sushit puoliksi, lohta hummerikastikkeella ja jälkiruoaksi aivan taivaallista brownieta. Siis kaikki oli vain niin hyvää, paitsi ehkä se valas. Ei ihan iskenyt minuun, eikä näyttänyt kyllä muihinkaan. Mutta hei, sitä on nyt maistettu. Vielä olisi pitänyt kuulemma maistaa haita sekä pässin kiveksiä. Ensi kerralla ehkä...?

//The Blue Lagoon was probably the thing that we all had been waiting for. In fact, in a way, I knew what it was, but at the same time, I had no clue. I had of course seen some photos and heard something about that, but once again you had to experience that by yourself to understand how wonderful it is. Like many other things.

We bought our tickets and tranport by tourist info. Convenience, I really recommend to use tourist info because it is located in the middle of nowhere (like almost everything in Iceland). Many people visit the Blue Lagoon as a little pit stops before going to the airport. However, we decided to book for that the whole day. Yes, that was such a good decision, as you could float there so long. With a little break though.

It is a spa, but also a hotel. In fact, at least I somehow did not expect that the place would be so wonderful, and that it would actually be a hotel. Changing rooms especially were really splendid. And clean.

Many of us must have heard about how hair go completely ruined there. So that your hair will be like ​​hollow trees. This was the case, but not for me. Nope, I put the conditioner (like my Icelandic friend told me to do) of the head as much as I could and put my hair up. Did not come to any kind of wig head. In fact, the hair seems pretty healthy. Maybe it's the conditioner ...

The water is very salty. Eeally salty. Because of the slippery rocks and balancing with my hands, the stone left over and I was pulled under the water doing backwards somersault. Not a very pleasant experience when you have salt water all over the place. But otherwise, the water is just wonderful, especially when you put a facial mask to the face, so you have no choice but to enjoy. And that is what we needed.

Such a pampering day culminated in the still evening when we went to eat a bit nicer at Sushi Samba-restaurant. Or really fancy (expensive) when you watched your check. But now I had tasted puffin and whale from Annis orders. In fact, I ordered with Inksu the sushi in half, salmon with lobster sauce and for dessert just heavenly brownie. So everything was just so good, except maybe the whale. Did not quite hit me, and didin't appearly for the others. But hey, it has now tasted. Still I heard that we should have been tasted the shark and lamb/ram testicles too. Next time, maybe ...?
//

maanantai 27. lokakuuta 2014

Kirkosta museoon

Smile! Church Untitled 10688300_869576313054942_5127936040736432282_o 10628814_869549373057636_6120526955554594438_o Untitled Untitled Untitled

Vaikka neljä päivää kuluikin reissusta tiiviisti hallilla istuen, tuli myös vähän nähtävyyksiä nähtyä. Kovinkaan kauas ei päivisin ehtinyt, mutta onneksemme nähtävyydet olivat aivan kävelymatkojen päässä. Melkeinpä ihan naapurissa. Ainakin eräs museo, jonka nähtävyydet varmasti syöpyivät meidän jokaisen kalloon pysyvästi.

Aloitettiin meidän turistikierros kävelemällä pitkin Reykjavikiin katuja suunnistaen niin, että käveltiin vain kohti kirkkoa. Onneksi Reykjavik ei ole mikään isoin kaupunki (mutta kyllä sielläkin voi eksyä), joten perille löydettiin. Poikettiin siinä vähän leikkimässä päiväkodin pihalla ja jatkettiin matkaa.

Kirkko oli massiivinen, sitä ei noissa kuvissa edes ymmärrä. Vasta kun seisoo aivan siinä juurella ja katsoo ylöspäin ymmärtää, kuin iso kirkko oli. Varsinkin torni tuntui siltä, että se vain jatkuu ja jatkuu ylöspäin. Ja onneksi sinne ylös asti pääsi! Siis ne maisemat. Aivan sanoin kuvaamatonta. Oli kyllä täysin 5e arvoista.

Käväistiin myös rannassa ja taloista näki heti, että se oli sitä Reykjaviikin parempaa osaa. Vähän niin kuin Helsingin Eirassa olisi ollut, taisi joku meistä sanoa... Mutta osuvasti kyllä sanoi.

Rannan kuvailuiden jälkeen olikin sitten nokka kohti kämppää päin. Mutta ei silti aivan sinne menty, vaan melkein naapurissa olevaan penismuseoon. Ja siis...ei tulla kyllä ikinä unohtamaan sitä. Negatiivisessä mielessä. Aivan järkyttävää nimittäin. Järkyttävää.
Siinä pikku Pauliina seisoo valaan peniksen vieressä. Peniksellä mitaa 170cm, mutta oli vähän mennyt kasaan. Silti, J Ä R K Y T T Ä V Ä Ä !

// Although we spent the first four days sitting in the hall, we still had a time for a bit of sights seen. Not too far away though because we didn't have lot of time during the days, but thankfully, the attractions were all within walking distances. Pretty much just next door actually. At least one of the museum, that we all will remember rest of our lives...

Started our tourist tour by walking along the streets of Reykjavik, only walked towards the church. Luckily, Reykjavik is not a very big city (but yes, you can get lost in there too), so we did find our destination. We stopped by for a little playing in the kindergarten yard and continued our journey.

The church was massive, you can't see the real perspective when you are watching those puctures. Only when standing right in front of it and looks up to see, how big the church was. In particular, the tower seemed to like it just goes on and on up. And, luckily, you could go up to the top! Ah, those landscapes. Just indescribable. Yes, paying 5e was completely worth it. 


We went to the coast and the houses we saw told us that it was the better part of Reykjavik. A bit like Eira in Helsinki, said someone of us ... But that was aptly to said.

After taking lots of photos at the coast, it was time to go back to our apartment. But still there was one pit stop to do before that. Right in our next door there were the penismuseum And, we will never forget it. In a negative way. Just shocking. Shocking.
In the last picture there is little Pauliina standing next to a whale penis. Penis was 170cm long, but it was a bit shorter. Still, S H O C K I N G !//

perjantai 24. lokakuuta 2014

Pure Happiness


Breakfast Untitled 10648956_869546766391230_3449343898711107653_o
Untitled Untitled @laugardalshöll
//Laugardalshöll//


Ensimmäinen kunnon päivä Islannissa alkoi aamiaisen metsästämisellä. Oltiin edellisenä iltana saatu uudelta islantilaiselta ystävältä selville ruokakaupoista sun muista, mutta kaupat olivat jo ehtineet kiinni mennä. Niinpä syötiin aamiainen ulkona kahvilassa ja ainoa ulkona syöty aamiainen se olikin.

Laugavegurilta löytyy monenlaista ruoka- ja kahvilapaikkaa, mutta yhteistuumin (ja nälän pakottamana) päädyttiin Kaffibrennslan:iin. Paikka oli tyhjä kun saavuttiin, mutta täyttyi siinä syödessä voileipiä ja kahvia juoden. Sellainen "mökki" tyylinen paikka, jossa henkilökunta puhui todella hyvin englantia. Yleisestikin Islannissa puhuttiin parempaa englantia, mitä olin jotenkin olettanut Tanskan kokemusten perusteella. Kivat ennakkoluulot minullakin ollut...

Vatsat täysinä suunnattiin takaisin kämpille. Olihan siinä kuvia otettava ja yksi innokas islantilainen päätti liittyä yhteiskuvaan mukaan. Siinä vähän tuli säikähdettyä, mutta hauskaa oli ja kovat naurut saatiin.

Oltiin saatu myös ruokakauppojen ohella kuulla, että siinä melko lähellä meitä sijaitsi Kringlan-niminen kauppakeskus. Ei muuta kuin lompakot käteen ja menoksi. Pienen pohdinnan, suunnituksen ja muutaman selfien päästä päästiin vihdoinkin perille.

Shoppailuparatiisia etsiville, en kyllä pysty kauppakeskusta suosittelemaan. Ainakaan itse en löytänyt kuin kaksi potenttiaalista vaatekauppaa, Zara sekä TopShop. Mutta parempi vain minun lompakolle, kun niistäkään ei oikein mitään löytynyt. Sen sijaan, kun Inksun ja Riikan kanssa odoteltiin Annista ja Iidaa, kulutettiin vähän rahaa tuollaiseen Teletappikaruselliin. Vitsit oli hauskaa, ei tuollaista Suomessa missään ostoskeskuksessa kehtaisi tehdä, mutta tuolla vaikka ihmiset tuijottivat, niin ei haitannut yhtään! Niin ja vielä kerran, hauskaa oli. Sehän on tärkeintä.

Neljä päivää meni siis kilpailuihin. Aamupäivät olivat parina ensimmäisenä päivänä vapaita, mutta viimeiset kaksipäivää vietettiinkin tiiviisti hallissa. Joka päivä kuitenkin kannustusmaskit päähän, parin kilsan kävely yhteensuuntaan ja valmiina kannustamaan.

//The first proper day in Iceland began hunting for breakfast. We had found out last night from our new Icelandic friend about grocery stores and other stuffs but the stores were already closed. So we ate breakfast at the café, and it was the only eaten out breakfast we ate.

In Laugavegur you can found in a variety of food and coffee places, but in concert (and forced by hunger) we chose café-place called Kaffibrennslan . The place was empty when we arrived, but while we were eating sandwiches and drinking coffee it started to fill. The café was a "cottage" style place where the staff spoke very good english. In general, Icelandic spoken better english than, I had somehow assumed for my Danish experience. Nice presuppositions I have had ...

With full stomachs we went back to our apartment. Of course we took some photos and yes, one eager Icelandic decided to join our picture. We startled a little but after all it was quite funny and we laught hard.


We were also find out from our Icelandic friend that there was a shopping center called Kringland which was located quite close to us. So we just took our wallets in our hand, and went to find that shopping center. After a little discussion, orientation and a few selfies we finally arrived to the shopping center.


If you are searching a shopping paradise, I can't recommend a shopping center to you. In fact, I found only two potential clothing stores, Zara and TopShop. But better for my wallet when I couldn't find anything. Instead, when me, Inksu and Riikka where waiting for Annis and Iida, we spent a bit of money to Teletubbies carousel. It was so much fun! In Finland it have had embarrassed to do, but there even people stared, we just didin't care at all! Oh, and once again, we had fun. That's the most important thing.

So for four days we were wathcing the competitions. For the first two days middays were free, but the last two days were spent in the hall. Every day, however, "the cheer masks" in the head, a pair of kilometers walking in one direction and ready to cheer for.//

torstai 23. lokakuuta 2014

"Tää on vähän ku lentäis Norjaan"

Untitled Untitled Untitled Untitled 1801199_869544909724749_1837869215571838547_o 
 10265665_869545106391396_5506512924637203969_o 

 Koska pidän ajoissa pakkaamisesta (en tosiaankaan), tuli nukuttua noin parisen tuntia ennen kuin iPhone herätti. Kyllä, maanantaina ennen lähtöpäivää marssin Sonera kauppaan ja sieltä lähti iPhone 5s mukaan. Hetken mietin, että odottaisinko ja vasta matkan jälkeen ostaisin. Kerrankin kärsimättömyydestä oli hyötyä, sillä olisin katunut ostamattomuutta niin paljon. Hyvä minä!

Mutta siis, kentälle isän kyydillä klo 6.00 mutta tietenkin oltiin todella ajoissa. Parasta oli kuitenkin aamussa se, että kun isä kysyi, että kumpi terminaali, vastasin että terminaali 1. Vastaukseksi sain kuitenkin takaisin, okei, jätän sinut tuohon terminaali 2. Eipä siinä mitään, sainpahan aikaa tapettua ja tuli sellanen kevyt aamulenkki kun käveli Helsinki-Vantaa lentokentän päästä päähän. Siinä sitten tytöt alko saapua ja vähän jännitys alkoi kasvaa. Tai ei ehkä jännitys, mutta sellainen odottaminen. Yksi ketä jouduttiin odottamaan oli Riikka, mutta rehellisesti sanottuna, se ei kyllä tullut meille yllätyksenä.

Islannin suorat lennot katosivat kuin tuhkatuuleen, joten oltiin hommattu lennot Oslon kautta. Helsinki-Vantaalla me Inksun kanssa vetäistiin aamupala, Iida ja Annis vetäsivät omansa sitten Oslossa. Riikka elätti itseään matkan ajan proteinipatukalla. Pakko muuten vähän mainostaa tuota Oslon kentällä olevaa ruokapaikkaa. News Bar- Innland tarjoaa tuoretta ruokaa, sellaista ei nyt terveysruokaa, mutta voit esim koota itse salaattisi, ostaa grilliltä kotitekoisia burgereja, pitsaa tai wokkia. Aamiaiseksi saa vaikka vohvelin, jonka Annis ja Iida vetäsivät tiistai aamuna. Vähän kyllä silloin ruoka kateus iski, mutta vatsa oli edelleenkin tarpeeksi täynnä. Oslon kentällä tuli sitä aikaa kulutettua Tax-Freessäkin ja Inksu sekä Riikka osallistuivat Oreo-kilpailuun. Inksulle napsahti voitto, Oreo-neljänsuora-peli. Ei oikein vain ole tietoa, kenellä tuo peli on...

Islannin lentokentälle saavuttiin paikallista aikaa, klo 11. Vähän tuntui hassulta, että kello oli niin vähän, kun Suomessa kello kuitenkin oli jo 14. Menikin sitten kolme-neljä päivää toipumiseen. Vähän kyllä jännä, että tuo 3h vaikutti noinkin paljon. Mutta kyllä se vaikutti.

Islannin lentokenttä, Keflavik, sijaitsee kirjaimellisesti keskellä ei mitään. Siksi ainoat poispääsy mahdollisuudet, ovat taksi, auton vuokraus tai sitten bussikuljetus. Itse valitsimme bussikuljetuksen, jonka hintaa oli 1900 ISK (=12,50e). Bussissa sitä näkikin sitten itse maata ja aika erilainen oli kyllä. Ei yhtään sellainen "pohjoismaalaisen" tyylinen. Varsinkin kun sitten saavuttiin bussin kanssa päämäärään, oli siinä hetken turistina pyörittävä, että päästiin oikealle kadulle, jota pitkin sitten suunnattiin kämpälle. Ei oltu tosiaan päädytty tuohon perinteiseen hotelli vaihtoehtoon, vaan oltiin hommattu kämppä viikoksi. Loistava valinta, suosittelen! Teen varmaan tuosta kämpästä ihan oman postauksen, sillä muuten tulisi niin paljon kaikkea.

Kämpille käytiin heittämässä laukut säilöön ja sitten alkoikin ruoan metsästys. Erilaisia ravintoloita, kahviloita ja monenlaisia kauppoja löytyy pitkin Laugaveguria, isoa katua, jota tuli kyllä kuljettua kiitettävästi. Siellä sitten mentiinkin melkein ensimmäiseen paikkaan, josta vege ihmiset saivat meidän liha ihmisten lisäksi ruokaa. Ravintola oli nimeltään 73 ja oli sellainen kotoisa paikka mistä nyt sai vähän kaikkea. Ja hyvää oli myös, sillä katosivat kyllä nopeasti lautaselta. Olisin melkein voinut syödä vielä toisen aterian, mutta ehkä olisi ollut vähän liioittelua.

Ensimmäinen päivä menikin sitten siinä, kun vähän kierreltiin paikkoja, käytiin hakemassa kisaliput ja muutenkin totuteltiin elämiseen Reykjavikissa. Laitettiin kämpillä sängyt valmiiksi Inksun ninja taidoilla ja sitten pohdittiinkin, että missäs helkutissa islantilaiset käy ruokaa ostamassa??

//Because I like packaging on time (no, I don't!), I slept for about a couple of hours before the iPhone awoke me up. Yes, on Monday before the departure date I march to the Sonera store and from there left iPhone 5s with me. After a while I wondered, that I should buy it after the trip. For once, impatience was helpful, because I would have regretted it so much if I hadn't bought it. Way to go me!

At the airport at 6.00 am my father was giving me a lift, but of course, we were really early. The best part, however, was that when my father asked that neither terminal, I answered that the terminal 1, however response I got back was, "okay, I'll leave you at that terminal 2". Nice, I got a time to kill and had a light morning jogg. When the girls arrived a bit of excitement began to grow. One of whom had to wait was Riikka, but to be honest, yes it is come to us as a surprise.

Iceland direct flights disappeared into thin air, so we were in Oslo flights get us to Iceland. At Helsinki-Vantaa, me and Inksu ate breakfast, Iida and Annis ate theirs at the Oslo Airport. Riikka survived eating proteinbar. I had to little advertise the Oslo Airport food outlets. News Bar-Innlandet offers fresh food, well, healthier food, like you can assemble yourself such as your salad, buy a grill from homemade burgers, pizza or wok. For breakfast, you can eat for example waffles, which Annis and Iida ate on Tuesday morning. Yes, a little food envy struck, but the stomach was still full. At Oslo Airport we spent time in the Tax-Free, and Inksu and Riikka attended the Oreo-contest. To Inksu snapped profit, Oreo four-straight game. Not really know who has the game...

We arrived, local time, at 11 am. We little felt funny that the clock had so little, while in Finland it was 14.00 o'clock, however, it tooks us three to four days to recover. We had no idea that 3 hour time differens would affect such a seemingly much. But it seemed.

Iceland's airport, Keflavik, is located literally in the middle of nowhere. Therefore, the only ways to get out of the airport, are the taxi, car rental or airport bus. In fact, we chose the airport bus, which cost 1,900ISK (= 12,50e). On the bus we saw lot of the land of Iceland. Iceland isn't that typical Nordic country style looking country. When we then arrived to the bus with the goal, we were looking like tourist wonderinf where is the right street, along which then was directed to the our apartment. We weren't choosing that traditional hotel option. We had rentet apartment for us for a week. A great choice, I recommend! I'll probably just do a separate text about the apartment.
 

We left our bags to the apartments baggagestore and then started hunting for food. A variety of restaurants, cafes and a variety of shops can be found along the Laugavegur, the big street. We went almost to the first place where were vege meat food. The restaurant was called 73 and was such a cozy place where you can get a little bit of everything. And was good, too, our foods disappeared quickly from the plate. I almost could eat another meal, but perhaps would have been a bit of an exaggeration.

The first day we spend walking around a bit, went to get tickets to the competition and otherwise getting used to living in Reykjavik. Went back to our apartment and starting to prepare our beds by Inksus ninja skills, and then spent the night thinking where the hell Icelanders buy their food ??//

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Koska hashtagejä ei koskaan voi olla liikaa...

Untitled Untitled @iceland

 Kotiin on palattu ja omassa sängyssä yö sikeästi nukuttu. Vielä kuitenkin jotenkin vaikea uskoa, että Inksu ei vielä nuku vierellä burrittona, kun kauhealla kiireellä juoksee vessaan ettei kukaan muu ehdi ensin. Pidättää hieman hengitystä, kun pesee käsiä lämpimällä vedellä. Kiukutella siitä, kun hillopurkki loistaa tyhjyyttä ja viimeisen avokadon jämät lojuu pöydällä. Ottaa parit aamuselfiet ja lähteä ulos Islannin tuulen puremaksi.

Matka kesti vain 8 päivää, mutta sinä aikana tuli koettua vaikka mitä. Aika ei tuntunut 8 päivältä, vaan paljon pidemmälätä, Suomi ja sen tapahtumat unohtuivat pian, tuntuivat jotenkin hyvin etäisiltä. Aivan kuin olisin ollut poissa monta kuukautta. Eläminen omassa kuplassa neljän parhaimman ystävän kanssa sai meidät tottumaan nopeasti. Ainoa mikä oli yllättävän hankalaa oli tottua siihen 3h aikaeroon. Sama tunne on edelleenkin.

Tunnetta on vaikea selittää, mutta tuntuu aivan siltä kuin ei olisi palannut kotiin. Minulla tosin tuo tunne on melko usein kun tulen matkalta, totun jotenkin niin nopeasti aina maan tapoihin ja siihen ympäristöön.

Edelleenkin lasketaan, että Islannissa kello on vasta noin yksi. 1000 kruunua tarkoittaa noin 6,60 euroa. Penismuseon lipunmyyjänä on jälleen uusi partamies.

Islanti on minulle aina ollut maa, johon olen halunnut mennä. Maa on itsessään aivan jotain muuta kuin missä olen ikinä käynyt. En kuitenkaan koskaan uskonut sen kolahtavan minuun näin vahvasti. Luonto, ihmiset ja tietenkin se yleinen ilmapiiri on jotain, mitä ei osaa selittää, se on vain koettava. Tietenkin asiaan vaikuttaa ihmiset keidän kanssa tuon kokee. Itse sain kokea tuon taianomaisen maan ihmisten kanssa jotka kestävät minua myös silloin kun totaalisesti hermostun siitä, että minun pitää jälleen tiskata.

Kuvia on tosiaan otettuu varmaankin yhteensä parisen tuhatta. Niitä siis riittää ja myös blogissa postattavaa. Postauksia tulee, kun saan muilta kuvia itselleni, joten matka kertomukset eivät hirveen pian lopu.

Yksi asia on kuitenkin varma. En ole sama ihminen joka olin lähtiessäni. Totta kai aina ulkomailla löydän itsestäni uusia asioita, kasvan ihmisenä. Siksi pidän matkustamisesta. Tämä on kuitenkin aivan jotain uutta, eri tasoista. Aivan kuin Islannin loitsiva poppamies olisi tehnyt jotain taikoja. Tai eihän sitä voi tietää...

//I have returned back home, slept soundly night at my own bed. Yet somehow it's hard to belive that Inksu isn't sleeping next to me looking like a burrito, when I have to run to the bathroom before no one else gets there first. Hold my breath when i wash my hand with hot water. Whining about empty jam jar and avocado leftovers which are lying on the table. Having a pair of morning selfies and go out and get bitten by Icelands cold wind. 

The trip took only 8 days, but during those 8 days I get to experience so much. Our trip felt lot longer than 8 days. People and happenings in Finland seemed somehow very distant. Like I've been away for many months. Licing in a bubble with my four best friend got us to get used to Iceland so quickly. The only thing that was surprisingly difficult to get used to was the 3 hour difference. The same feeling came back yesterday.

The sense what I'm feeling is hard to explain, but it feels just like you haven't returned home. I have that feeling quite often when i travel. I get used to new country so quickly, the customs and the environment for example.

We still calculat that in Iceland it's only one o'clock. 100 Icelandic kronors are around 6,60 euros. Penismuseums ticket seller is once again a new beard man.

For me Iceland is always be a country where I have wanted to go. The country is in itself quite something other than what I've ever visited. However, I never thought it will hit me so hard. The nature, the people and of course, the general atmosphere is something you cam not explain. You have to experience it by yourself. Of course, the people who are with you matters. In fact, I got to experience that magical country with people that will stand me even when I totally lost me temper because I have to re-do the dishes.

We have taken so many pictures probably about two thousand. So there are many text about Iceland to come. Text will come when I can get others pictures, so may text to come.

However one thing is certain. I'm not the same person that I was when I left. Of course I can find new things about me when I travel, grow as a person. That's hy I like to travel. This is however something completelyt new, like a different level. Just like Icelandic magical man had done something magic on me. But who knows...//

tiistai 14. lokakuuta 2014

Iceland calling

No nyt ollaan sitten turvallisesti Islannin maalla. Tässä kevyet 15 tuntia hereillä oltu ja kyllä vähän painaa päälle.

Aamulla oli lähtö aikasin, siis todellakin aikaisin. Vähän siinä säädeltiin kun paperit loppu check-in koneesta mutta perille saatiin Osloon viisi tyttöä ja Oslosta Reykjavikiin laukut myös.

Maa on samaan aikaan kaunis sekä todella karu. Puita ei juuri missään ja maa aivan ruskea. Katujen nimiä ei osata lausua ja rahasummat aivan hepreaa. Eiköhän tässä kuitenkin viikon aikana opita tavoille ja sitten taas totutellaan valtavaan Helsinkiin.

Katsellaan mitä saan viikon aikana aikaiseksi, postauksia tulee jos vain kerkiää.

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Bye bye money

8.10.2014a
8.10.2014b 8.10.2014c 8.10.2014d 8.10.2014e 8.10.2014f 8.10.2014g

Tässä siis mitä Köpiksestä lähti mukaan Suomeen. Ei mitään hullua vaatemäärään, mutta kyllä me ihan hyvin saatiin se matkalaukku täyteen. Hieman ehkä jäi muutama juttu mieltä kaivertamaan, mutta ei kuitenkaan häiritsevästi. Eli oikeisiin asioihin taisin rahani satsata.

Lentokentällä tietenkin Victoria's Secret-putiikeissa ravattiin jälleen. Jotenkin ei vain kerralla osata niitä asioita hoitaa, vaan täytyy se pari kertaa siellä pistäytyä. Johtui kyllä tälläkertaa siitä, ettei ensimmäisessä putiikissa ollut tiettyä tuoteta, joten kipaistiin katsomassa olisiko toisessa. Mutta hei tärkeintähän on se, että molemmat tulee hymyhuulilla kassit käsissä Köpiksestä Suomeen. Eikö...?

En tiedä kauanko olen Abercrombien nettisivuilla kuolaillut tuon takin perään. Kuitenkin niin kauan, että kun sen kaupasta bongasin, totesin että 180e hinta ei estänyt minua jättämästä takkia kauppaan. Tuntui vain aivan kuin minulle tehdyltä, kun puin sen päälle. Niin pehmeä ja lämmin ja tuli heti sellainen tunne, etten haluaisi takkia ottaa pois. En ikinä. Inksu heittikin siitä jo, että nukunko takki päällä.

Juoksutrikoot pisti heti silmään, kun kierreltiin Gina Tricotissa. Inksu oli jo itsensä urheiluosastolle löytänyt ja siellä katseli tarjontaa. Suurin osa oli kyllä täysin samaa kuin Suomessa ja muutenkin minusta tuntuu usein hassulta mennä sellaisiin kauppoihin, joita kotimaassa on. Silti niissä on pakko käydä ja kyllähän tarjonnat ovat paaljon paaljon laajempi kuin Suomessa. Ja tuotteita aikaisemmin esillä. Ainakin itsestäni tuntuu siltä.

Tuo college-paita on liikkeestä, jota ei voi olla huomaamatta. Perus paitoja, huppareita ja college, joissa on erilaisia tekstejä. Siis todellinen valinnan vaikeus minulle ja Inksulle, joille tuollaiset paidat on kuin tehty. En tiedä kauanko siellä oikein istuttiin ja mietittiin. Ja mietittiin. Ja mietittiin. En ole varmaan missään kaupassa viettänyt niin paljon aikaa. Palataan kyllä varmasti tuonne uudestaan. Ja todennäköisesti uudestaan.

maanantai 6. lokakuuta 2014

Köpis elämää

6.10.2014g 6.10.2014a 6.10.2014b 6.10.2014c 6.10.2014e 6.10.2014d 6.10.2014f

 Huhhu, kun päivätkin menee niin nopeasti, ettei ehdi blogiinkaan päivitellä. Nyt voin kyllä sanoa laiminlyöneeni tämän, mutta elämäntilanne on vain se, että harvoin sellaista kotipäivää on. Ja illalla olen usein niin väsynyt, etten millään jaksa alkaa kuvien muokkausta saati kirjoittelua. Kyllä tämä tästä varmasti sitten rauhoittuu. Toivotaan.

Tanskassa, Köpiksessä käytiin Inksun kanssa pyörähtämässä. Se oli se irtiotto, jota molemmat olimme todellakin kaivanneet. Paripäivää ilman mitään työjuttuja ajatellen, ilman mitän stressailua. Sitä todellakin kaivattiin.

Kuten varmasti kuvista näkyy, ruoka oli aika prioriteetti. Koska ollaan kumpikin Köpiksessä käyty, oli se kuin vanhaan kotikaupunkiin palaisi. Tiedettiin missä mikäkin on ja jotenkin ei tuntunut niin turistilta. Tosin matkan lopussa kun päärautatieasemalla etsiskeltiin oikeaa junaa, niin siinä kyllä meidän sisäiset turistit pääsi valloilleen. Juoksua matkalaukun kanssa ei selkeästi siellä voi millään välttää. Ehkä neljännen kerran sitten vaikka jos onnistuttaisiin. Ehkä.

Matkalta tarttui ruokien lisäksi toki ostoksiakin. Monta ei, mutta sitäkin ihanampia. Niistä teen erikseen postauksen, kun vain kerkiän. Toistaiseksi maataan nimittäin kipeänä ja sen takia ehdin hengähtää ja tehdä jotain. Siis kipeänäkään en voi vain maata.

Köpiksessä oltiin siis aivan siinä melkeinpä ydinkeskustassa. Hotelli sijaitsi jonkin matkan kävelyn päässä, mutta hyvin sitä välimatkaa jaksoi kävellä. Tosin oli ensimmäisen päivän jälkeen jalat jo melko kipeinä, mutta se nyt olikin aivan odotettavissa. Onneksi sää oli loistava ja muutenkin hauskaa todellakin oli. Kuten jo sanoin, irtiotto, jota kumpikin kipeästi tarvitsi.

Muutenkin tykkään Köpiksestä kaupunkina todella paljon. Ei olisi huono paikka muuttaa asumaan. Taidettiin molemmat todeta tuo muutaman kerran ja ei, ei pelkästään niiden lukuisten hyvännäköisten jätkien takia. Siis jotenkin vain koomista, kuinka yhdessä maassa voi vain solut mennä niin hyvin järjestykseen. Vähän jopa julmaa...

Mutta hei, viikon päästä istutaan jälleen lentokoneessa, kohteena Islanti! Siis en vain jotenkin voi millään uskoa, että EM-kilpailut ovat jo aivan ovella, kun niitä on odotettu ja odotettu. Tuntuu jotenkin oudolta, mutta samaan aikaan niin hienolta ja sellaiselta sekavalta. Ei vain millään malttaisi odottaa!