lauantai 29. elokuuta 2015

Melkein sain katastrofin aikaan

Viikko hurahtanut oikein urakalla ohitse ja edelleenkin tuo aurinko tuolla paistelee. Ei yhtään kyllä tunnu siltä, että elokuu on lopuillaan ja sen  oikean syksyn aika tullut. Tulihan sitä vähän sadettakin tervehdittyä, mutta tuo aurinko on kyllä sitkeästi ollut tuolla loistamassa. En valita, mutta ehkä hieman valitan kuitenkin. Meillä on koulun leipomossa muutenkin kuuma, niin se että aurinko porottaa täydeltä taivaalta, ilmastointi ei toimi ja uunit aivan täysillä, ei todellakaan auta asiaan. Lämpötila on nimittäin sitä luokkaa, että voisi hengailla mieluusti bikinit päällä. Mutta kun ei voi.

Sitten tähän päivään, asiaan mistä tulin ihan alunperin kirjoittelemaan. Tässä on nimittäin nyt ollut jo jonkin aikaa niin, että hiukset kaipaisisivat muutosta. En ole oikein saanut kyllä päähän että mitä, mutta eiköhän se jossain vaiheessa tule. Se inspiraatio siis. Mutta niin, tässä on jo jonkin aikaa ärsyttänyt muutama asia hiuksissa. 1) niiden pituus on samaan aikaan aivan ihana, mutta todella raivostuttava. 2) latvat ovat aivan kuolleita ja kuivia 3) hiukset tuntuvat jotenkin todella ohuilta. 4) yleisesti ovat vain tylsät ja olen kyllästynyt. Näitä tässä olen jo jonkin aikaa pohdiskellut ja tuskaillut.

29.8.2015ennen 
Tänään tuli kuitenkin sitten otettua itse niskasta kiinni ja ainakin ratkaisu tuohon ongelmaan 2) tuli hoidettua. Nimittäin otin tuossa sakset käteen ja naps, kaikki kuivat latvat pois. Ja ai kamala kun katoin sitten hiuksia! Ei ihan onnistunutkaan se, että leikkaa ponnarista kuivat latvat pois. Siitä jää nimittäin jäljelle aivan viivotin suorat latvat. Ja siitä minä en itselläni pidä. En ollenkaan. Järkyttävää. Ja juu, onhan tuota hiusta, mutta ei sekään loputtomiin riitä. Ja sitä kun tuli napsaistua heti alkuun ihan soma palanen. Oi miksi?

No, kyllä siitä sitten sai lisää saksimalla vähän siedettävämpään näkyyn. Ja ovathan nuo hiukset vielä pitkät, joten ei mitään katastrofia siis, vaikka aluksi siinä pientä kylmää hikeä alkoi tulla. Nimittäin vaikka hiusten leikkuu ei ole minulle mikään ongelma ja en mielestäni suhtaudu niihin mitenkään kiintyen, niin on sillä kuitenkin väliä, että miltä näyttävät. Ja jos omaa silmää ei millään miellytä, niin kamalaahan se on.

29.8.2015c 
Pakko onkin siis huokaista, että näyttävät siedettäviltä. Olen aikaisemminkin hiuksiani leikellyt, mutta en ehkä ihan noin antaumuksella. Paitsi silloin kun päätin antaa otsahiuksille kyytiä. Ja kavereiden hiuksia on tullut leikattua, mutta faktahan on se, että toisen hiuksia on helpompi leikata. Sekä niitä leikkaa ehkä hieman varovaisemmin...

Tästä tuli opittua, nimittäin se, että parempi on vain leikata vähän kerrallaan. Ellei sitten halua selvästi lyhyemmät hiukset. Tai sitten jos on vähän epävarma, niin pyytää toista leikkaamaan ne kuivat latvat pois. Kampaaja on myös aina ihan kova vaihtoehto. Minä tosin kun olen kärsimätön ja omaan tällaisia päähänpistoja niin tämä on sitten tulos.

29.8.2015jälkeen 
Tänään olen vielä lähdössä ulos, joten ehkä sellanen hienoinen hiusten pakko räpläys on nyt menossa. Mutta kyllä tämä tästä ja kuten sanoin, pahin katastrofi tuli vältyttyä.Ja kyllähän ne tuossa jälkeen-kuvassa näyttävät paljon terveemmiltä sekä hyvinvoivammilta. Eli tämä oli näin loppupeleissä hyvä päähänpistos jossa oli tosin tuuria matkassa. Olisihan se ollut aika mielenkiintoista sitten todeta, että perkule, pakko leikata lyhyeksi kun tuli mokattua. Tasaiset latvat eivät vain minusta oikein millään sovi pitkille hiuksille. Joistakin ne ovat varmaan ihan ok, mutta ei minusta. Joten ehkä minussakin piilee joku hiusperfektionisti jossain todella syvälllä, joka nyt on alkanut tunkeutumaan esille.

Näissä ehkä edelleenkin hieman kauhistuneissa fiiliksissä menenkin pikaisesti pistämään itseni kuosiin ja sitten suuntana on Töölöö ja Kristan luokse mennään alottelemaan. Illalla sitten ulos ja nähtäväksi jää kauanko tämä koululainen oikein pysyy hereillä. Univelkaa on nimittäin aivan hullusti. Kuitenkin huippu ilta varmasti tiedossa ja sitä teillekin toivottelen! Ja pistäkää kommenttiin tarinoita teidän hiustempauksista. Löytyykö sieltä esim joku, joka yhtä ajattelemattomasti lähtee niitä omia hiuksia leikkelemään?

tiistai 25. elokuuta 2015

Ne punaiset monsterit

Kesän viimeisiä viikonloppuja viedään! Kääk! No niin, elikäs lauantaita vieteltiinkin perinteikkäällä Kristan järjestämien rapujuhlien merkeissä. Olin tuota odottanut aikalailla, sillä öö koska ravut? Niin hyvää ja nyt oli vielä Jonna ja Mimosa onnistuneet napata oikein jackpot ravut meille. Tulikin niitä ahdettua oikein kunnolla, saatiin tosin Innan kanssa kunnon etulyöntiasema, kun Krista muita opasteli miten niitä rapuja oikein syödään.

23.8.2015f

Porukka oltiin hyvin saatu kasaan, Marjut ja Ilona taisivat olla ainoat jotka uupuivat matkasta. Mutta huhhu, lämmintä oli! Okei, ei saisi valitella, mutta näin kun koulussakin tulee vieteltyä siinä uunin vierellä muutaman tunnin, niin kyllä kiitos, vähän voisi hellittää. Mutta joo takaisin noihin rapuiluihin. 

Ruokaa oli kyllä niin, että kerrankin minä olin täysin tyytyväinen, eikä saatu pöytää tyhjäksi. Kiitän tästä. Ja rapuja tosiaan riitti oikein hyvin, masu meni aivan täyteen. Nami nami! Kesän ehkä aina sellainen yksi vakkari huippukohta nuo ravut. Tuli varmaan kaikille selväksi, että ravut.

Aksu olikin saapunut Blockfesteilta ja öö, ei todellakaan helpottanut sitä, kuinka paljon itseä harmitti, ettei tullut lähdettyä. Olisi pitänyt vain repäistä ja ostaa liput, mutta ei. Toisaalta ehkä näin oli hyvä, säästyipä rahaa ja ainahan voin perustella tämän koululla. Hyvä puoli siinä että on koulu. Ei jää harmittamaan niin paljon, kun sillä pystyy itselle asioita perustelemaan. Ainakaan toistaiseksi. Tosin taisin saada kavereilta kunnon kostot, kun snapchatin mystoryani raiskailin Ruississa. Varsinkin niiltä, jotka eivät itse Ruissiin päässeet. Kosto taitaa elää vieläkin.

23.8.2015 23.8.2015a 23.8.2015b 23.8.2015c 23.8.2015d

Krista oli järkännyt myös pienen yllärin. Koska ollaan tyttöjä, ja tytöt ei mitään pahanmakuista juo, joten eipä meillä ollut mitään tavallista snapsi juotavaa. Ehei. Pinkkiähän sen pitää olla. Ja söpöä. Kuten esim. POPLE:n Strawberry Ice Cream. Itse en sitä maistanut, sillä autolla oltiin liikenteessä, mutta muutamien ilmeistä päätellen oli aivan taivaallista. Sitten taas osan ilmeestä pystyi kertomaan, ettei tuo kyllä mitään nautintoa ollut. Oli kuitenkin just meidän näköistä Krista onnistunut hommaamaan ja ainakin tuoksu oli aivan ihana. Sellainen söpö.

23.8.2015e

Tuli kyllä tuon illan aikana naurettua niin paljon, snapchatista varmasti pystyi huomaamaan. Muilla ilta jatkui Kaivolle, mutta koska itse olin aivan rikki, poikki ja väsynyt edellisestä viikosta, sekä perjantain läksiäiset verottivat, kutsui sänky enemmän. Vähän jäi ehkä harmittamaan, kun ilta tuntui jäävän kesken, mutta sellaista se on. Ja kyllä sitä sitten maanantaina koulussa kiitteli, että oli yhdet kunnon yöunet takana. Plus, minulle kyllä riitti se keskusta ajelu, kun kävin Nellin ja Jennan Kaivolle heittämässä. Kyllä ihmiset ajaa päättömästi, varsinkin kun ne keskustan kadut ei ehkä niitä isoimpia ole... Tosin tästä selvittiin, mutta ei kyllä keskusta ajelut todellakaan houkuta.

23.8.2015g

Sellainen lauantai siis oli. Katsotaas jatkuuko tämä viikonloppu-menoputki päällä vielä pitkään. Kyllä pakko on näiden menojen osalta jossain vaiheessa rauhoittua, että jaksaa niitä 8.00 aamuja sekä töitä vedellä 100% lasissa. Ei nyt viitsisi ennen joulua hommata itselle burn outia. Katsotaan joulun jälkeen sitten mikä tilanne on. Muistakaa siis tekin välillä hengähtää ja ottaa chillisti.

sunnuntai 23. elokuuta 2015

a, b, c, d... elämäni aakkoset

Tässä siis yksi niistä postauksista, jotka ovat tuolla luonnoksissa lojunneet. Nyt sain viimeisiinkin kirjaimiin jutut kirjoitettua ja vitsit oli muuten osaan vaikea saada mitään järkevää. Ei sillä ettei niiden vähyyttä tuolla olisi havaittavissa.. Kuitenkin klassinen elämäni aakkoset-postaus siis. Tämä varmasti avaa niitä minun mielensyvempi sopukoita vähän teille sekä myös raottaa elämäni tärkeitä asioita. Joten eiköhän sitten pistetä lista esiin!

Ajaminen - Juu, no tämä on sellainen asia johon minulla oli pitkään iso pelko ja edelleenkin tuo pelko vaikuttaa. Onneksi kuitenkin kärsivällisiä ihmisiä on olemassa ja pääsin kuin pääsinkin tuosta pelosta yli ja vaikka ajaminen ei minulla todellakaan ole mitään täydellistä, niin olen siitä oppinut nauttimaan.

Biisit - Usein kuunnellessani mietin miten tuo kyseinen biisi liittyisi siihen omaan elämään. Kehittelen niille tarinoita sun muuta, liitän biisejä tiettyihin ihmisiin, tapahtumiin tai vaikka ihan vain tunnetiloihin. En voisi kuvitella eläväni ilman taustalla soivaa musiikki. Paitsi tietenkin silloin kun se on epäsopivaa...

C-kaarevuus - Kovasti uhosin etten ripsienpidennyksiä pistäisi enää, mutta tässä sitä ollaan. Kierre on aseteltu valmiiksi... Tuota kaarevuutta minulla on aina ollut ja edelleenkin on. Omat ripset kuin tuppaavat olla ihan piikkisuorat.

Dogit - Rakastan koiria niin paljon, että olen 110% varma, että sellaisen tulen itselleni hankkimaan kuin aika vain on oikea. Kaikki koirat vain sulattavat sydämeni aivan totaalisesti.

Elämä - Meillä on vain yksi annettu ja sitä joudun itsellenikin välillä muistuttamaan. Vaikka se potkiikin välillä perseelle, niin onhan elämä aika mahtavaa. Varsinkin kun siitä oppii nauttimaan ja asioita oppii hyväksymään. Onhan se elämä aika ihmeellinen asia.

Fuck - Tuota kuulee minun suustani niin englanniksi kuin suomeksi. Myös viesteissä tätä sanaa esiintyy aivan liian usein.


Google - Noh, niih, sitä tulee nyt googlailtua päivittäin vähän kaikenlaista. Tässä sitä tuli yksi päivä muisteltua niitä kouluaikoja ala-asteella, kun tietoa etsittiin ihan kirjaston kirjoista.

Helsinki - Vaikka rakastankin matkustelua ja minulla on monta suosikki kaupunkia, niin onhan se oma kotikaupunki aina se koti. Kultaakin kalliimpi.

Inka - Pitääkö edes selitellä? Ollaan siskoja, jotka on syntynyt väärään perheeseen.

Jäärä - Syyllinen. Jäärä minä todellakin olen, vaikka en sitä aina suostu myöntämään. Olen juuri sellainen ihminen, että minulle saa toitottaa vaikka kuinka pitkään, mutta jos itse en ole sitä mieltä, niin turha toivo. Minun pitää vain itse tajuta asiat ja silloin vasta toimin. Myös yleensä jos päätän aidosti jotain, niin sen myös teen. Minua on kuitenkin vaikea myös saada tekemään jotain, jos olen toisin päättänyt. Siispä jäärä.

Kondiittori - Tuleva ammattinimikkeeni, mikäli sikäli viedään koulu loppuun asti (ja sehän viedään!). Joten leivontaa tulee olemaan varmasti paljon, ehkäpä nekin pääsevät tänne blogin puolelle. Mutta tästä aiheestaa tulee varmasti juttua enemmän tai vähemmän.

Luottamus - Asia, joka on minulle todella tärkeä ja jota ilman ei voi mielestäni luoda minkäänlaisia ihmissuhteita. Itse kärsin lievästä luottamusongelmasta ihmisiä kohtaan, mutta sen eteen tehdään kovasti töitä. Ahdistaa nimittäin sellainen epäluottamuksen tunne. Moni varmasti allekirjoittaa sen, etteivät asiat vain toimi ilman luottamusta.


Matkustelu - Jos rahaa ja aikaa olisi, en varmaan pysyisi hetkeäkään paikallaan. Paljon on maailmassa nähtävää ja matkustelu on mielestäni vain niin antoisaa. Rakastan sitä, tunnen aina olevani niin elossa, kun pääsee johonkin uuteen maailmaan, tutustumaan uuteen kulttuuriin ja ylipäätänsä maiseman vaihdokset ovat aina hyvästä. Oppii joka kerta näkemään asioita uudella tavalla.

Nauraminen - Elämä on hauskempaa nauraen ja vaikka itsekin olen pessimistiksi kutsuttu ihminen, sanoisin kuitenkin että suhtaudun positiivisesti asioihin. Ristiriitaista ehkä, mutta niin se vain on. Nauraminen auttaa kaikkeen ja onhan se yksinkertaisesti paljon hauskempaa kuin itkeminen. Vaikka tosin sekin on ihan tervettä.

Oreo - Islannissa pääsin oikein kunnolla näiden makuun, kun siellä myytiin Oreoita maitosuklaa kuorukkeella. Vielä on kaksi keksiä jäljellä oikein pahan päivän varalle, mutta lisää pitäisi saada. Myös Milkan Oreo-suklaa on aivan taivaallista. Ah, niin hyviä.

Pamikyltsi - Eli kröhöm, minä. Nimi syntynyt monen vuoden takaa lempinimiä yhditämällä ja nyt se on sitten oikein kunnolla iskostunut minuun. Blogi kulkee sillä nimellä, instagram, snapchat ja moni muukin sillä nimellä minut löytää. Omalta vain tuntuu ja niinhän sen pitäisi olla. Ei minua kyllä pamikyltsiksi kutsuta, paitsi joskus joku saattaa heittää. Silti se on se nimi millä minut ehkä "tunnetaan".

Quotes - Jokaisen tytön ja Facebookissa on tullut huomattua että myös pojan, heikkous. Ovat vain niin osuvia ja ainakin itselle välillä kuvastavat juuri sitä, mitä ei aina saa itse sanotuksi. Kyllähän niistä saa motivaatiota, iloa ja lohtua elämään. Jep, jep.

Rento - Jos yhdellä sanalla pitäisi kuvailla omaa tyyliä, niin se varmaankin olisi se. Rento. Sellainen minä olen, pidän vain olemisesta, elämästä nauttimisesta. Tottakai niitä hektisyyksiäkin on elämässä, mutta kenellä ei niitä olisi?


Sushi - Tarviiko tähän edes sanoa muuta? Voin ylpeänä sanoa olevan sushi-addikti, en vain saa siitä tarpeekseni. Vieläkin näiden vuosien jälkeen, joka kerta se vain maistuu paremmalta. Ehkä tämä onkin se sushin kirous.

Tapaturma altis - No se minä kyllä olen. En tiedä mistä oikein johtuu, siitä että en oikein keskity minne astelen, vai siitä että minulla on oikeasti vain huonoa tuuria. Kumpi sitten onkaan, niin sen kanssa on opittu elämään, eikä se silleen itseään haittaa. Mitä olisikaan maanantai aamut ilman sitä, että kävelen päin tuolia ja löyn varpaani? Aika kivuttomia maanantai aamuja...

Uskonto - Tämä on vähän tällainen asia, josta en hirveästi puhu mielelläni muille. Koen, että uskoni on minun asia, eikä se muille kuulu. Uskonto on aina kiinnostanut minua ja voin sanoa uskovani johonkin meitä isompaan. En kuitenkaan tuo asiaa esille, joten jätän sen täälläkin näin maininta pisteeseen.

Voimistelu - Asia joka on ollut osa elämääni aina ja varmasti tulee aina olemaan. Niin iso osa minua, että en olisi sama ihminen ilman voimistelua. Se on vaatinut ja vaatii edelleenkin paljon, mutta ainakin toistaiseksi antaa enemmän.

Wtf - Menee tuohon samaan kategoriaan tuon Fuck-sanan kanssa. Eli tätäkin minulta kuuluu hyvin usein suusta. Tai enemmänkin tekstareiden muodossa. Myös toinen merkitys tälle eli where's the food, kuvaa minua oikein hyvin. Melko usein kun on jotkut tapahtumat, kyselen ruoan perään. Ja voidaan tuo melko-sana ottaa pois.

X-tatuointi - Roomalainen luku 10, jolla on minulle enemmän merkitystä kuin varmaankaan edes itse tajuan. Tatuoinnin merkityksestä, oton syystä yms. pääsee lukemaan enemmän TÄSTÄ.


Yö-ihminen - Jotkus ihmiset nauttivat aamuista ja ovat silloin tehokkaimpia. Minulla se on ilta tai enemmänkin yö. Silloin tuntuu että aivot ovat parhaimmassa iskussa. Rakastan kaikkia yö seikkailuja, syvällisiä keskusteluja öisin ja muutenkin jotenkin yötä.

Zoo - Eläintarhat on vain niin se minun juttu. Varsinkin kun oltiin Kristan kanssa muutama vuosi takaperin Berliinissä, olin kuin taivaassa. Näin eläimiä joita en ollut nähnyt koskaan ja muutenkin olihan se aivan omaa luokkaansa verrattuna tähän Suomen pieneen, mutta nostalgiseen Korkeasaareen. Varsinkin Berliinissä ihastuin jääkarhuun, joka oli kyllä todellinen linssilude.

Ålands pojkar - Juu. Tähän oli vähän haaste keksiä, mutta kyllähän siihenkin sitten löytyi oma juttunsa. Pohjoismaalaisen näköiset jäbät ovat vain minusta sitä jotain. Jokaisella nyt kun on se oma makunsa. Tuo siis minun. Tiedoksi nyt.

Älä häiritse-tila - Noh, tästä minut varmaankin lähipiirissäni nykyään tunnetaan. Ongelma vain on siinä, etten itse osaa olla ilman sitä, vaikka tiedänkin kuinka ärsyttävää se on. Se etten vastaa puheluihin. Niin. Ehkä voisin kyllä alkaa opettelemaan sen pois ottoa. Ihan vain muiden mielenrauhan takia. Ja sen takia, että en nykyään voi enää valittaa siitä, että miksi puheluihini ei vastata, kun en niin itse tee.

Öljyn loppuminen - Omakotitalot ovat ihania, mutta sen huono puoli on se, että kun öljy loppuu, loppuu myös lämmin vesi. Ja voi kyllä, olen seisonut suihkussa shampoot hiuksissa ja lämmin vesi on loppunut naps. Se tosiaan loppuu kuin seinään, ilman mitään varoituksia. Hirveää.



lauantai 22. elokuuta 2015

BikBok x 3

22.8.2015d 22.8.2015e

Toinen koulu viikko onkin takana päin ja pian tässä pääsee oikein kunnolla tähän touhuun käsiksi. Mutta eipä siitä enempää, vaan nyt pieni kurkistus siihen, mitä tällä viikolla on oikein tapahtunut. Läjäpäin on postauksia ja kuvia, joita en ole vielä saanut julkaisuun asti. Kyllä tämä sitten tästä. Jaaritteluksihan tämä lähti jo, joten nyt siihen viikon katsaukseen!

Maanantaina tuli käytyä siis ripset huoltamassa takaisin kuntoon. Sen jälkeen treffattiin Inkan kanssa ja kröhöm, mitäköhän muutakaan kuin Konnichiwan sushi-buffaan? Alkaa jo hävettää myöntää, kuinka usein siellä on tullut käytyä. Ehkä en vain enää kerro kun käyn syömässä. Hehe, ovelaa.

Ripsihuolto loppui aikaisemmin, kuin olin jotenkin ajatellut. Hyvä sinäänsä, sillä ehti käydä piipahtamassa BikBokissa, mutta huono lompakolle. Sillä ei sieltä todellakaan tyhjinkäsin lähdetty. Mutta jälleen puolustelen itseäni, sillä olivat pitkän harkinnan takaiset ostokset. Siihen nyt pyrin oikein tosissani. Heräteostokset ainakin nyt pistetty pannaan, mutta saa taas nähdä kuinka tässä käy. Vielä ollaan hyvillä vesillä.

22.8.2015
 // Neule:BikBok // Toppi:BikBok // Farkut:BikBok //


22.8.2015a

Kaikki kolme tällähetkellä ihan lempparivaatteita ja itse asiassa eilen läksiäisjuhlissa tällainen asu päällä oltiin. Vasta kun olin päälle pukenut tajusin, että hetkinen, nämähän ovat kaikki samasta paikasta. Harvoin on niin, että jokainen päällä oleva vaate kantaisi samaa merkkiä. BikBok tosin on sellainen kauppa, että sieltä nyt meilkeinpä a99% todennäköisyydellä aina löytää jotain.

Pakko vielä vähän hehkutella tuota neuletta, jota oikein jouduin metsästelemään. Olin sen bongannut jo kesällä, kun kauppoihin tuli, mutta silloin päätin sen kauppaan vielä jättää. Rahatilanne taisi silloin näin suoraan sanottuna olla paskan puoleista. Nyt sitten kun Kampin BikBokiin menin, niin eipä ollut kokoja enää! Onneksi Forumista löytyy toinen myymälä ja siellä sitten oli vielä yksi koko jäljellä. Aika helpottunut huokaisu siinä pääsi, kun olin jo ajatellut, että jääpi tämä sitten hankkimatta. Ja on kuulkaas niin pehmeä päällä. Ihan kuin pilven pukisi päälle. Lämminkin on, mutta ei tukala. Varsinkin näihin kesäiltoihin sopii aivan täydellisesti lämmittämään.

22.8.2015b 22.8.2015c

Kuten edellisen postauksen videolla mainitsinkin, koulussa ollaan päästy leipomispuuhiin. Vielä mitään ihmeitä ei olla tehty, mutta onhan tämä aika jännää ollut. Koneet on niin erilaisia ja muutenkin se toiminta tapa. Onhan se eriasia kannella monen kilon jauhoja teollisuuskoneisiin, kun kotona muutaman desin mittailla pieneen kulhoon. Ja tosiaan kun ne koneet ovat isoja. Siis todella isoja. Pullaa kun tehtiin, niin olisin hyvin itse mahtunut siihen kulhoon.

Huomenna sitten onkin ansaittu vapaapäivä. Mitään ohjelmaa en ole suunnitellut, joten ihan rennosti taidan vain ottaa. Eiliset läksiäiset aiheuttivat melkoisen univajeen ja tänään on vielä illalla Kristan perinteiset rapukestit. Siispä huomenna odottaa herääminen ilman herätyskelloa. Ah, nautinto! Sitä odotellessa, lähdenkin kohta autolla kohti rapukestejä. Nami, ihanaa päästä syömään rapuja. Toivottavasti teilläkin on rentouttava sunnuntai tulossa huomenna. Akut vain lataukseen ja kohti uutta viikkoa!

keskiviikko 19. elokuuta 2015

tää kiiltää!

Pika pikaa tulen julkaisemaan höpöttely-videon ennen kuin onkin aika mennä nukkumaan. Voin jo nyt sanoa, että aika sekalaista löpinää tiedossa, mutta sellainen minä vain olen. Huomenna tosiaan päästään leipomaan, joten paras vain kerrankin pakata koulukamat ajoissa, jotta varmasti vaatteet tulee mukaan. Tosin taidan sittenkin siirtää sen pakkaamisen aamuun ja painua vain nukkumaan...
 
tää kiiltää


Että sellaista... Mutta hei, pistäkääs tulemaan kaikenlaisia postaus/video toiveita mitä nyt vain ikinä keksittekään. Hirveä hinku nimittäin on tehdä, mutta näin syksyn kunniaksi alkaa pää lyömään tyhjää. Ja myös kysymyksiä tuosta lukiopohjaisesta amiksesta saa laitella! Tästä menenkin nukkumaan, joten hyvät yöt ja toivottavasti teillekin on tiedossa huippu loppuviikko. Itsellä ainakin on vaikka mitä kivaa!

P.S Leikkasin kynnet pois, koska näin meillä täytyy olla ja ai että tuntuu oudolta! Ihan pienenä lapsena minulla viimeksi ollut lyhyet kynnet. Kamalaa. Voi minua...

maanantai 17. elokuuta 2015

Tuparit Turussa

Täällä ollaan, viikonlopusta elossa selvinneinä. Edelleenkin olen ihan super väsynyt siitä, vaikka eilen nukahdin jo kymmenen aikoihin. Aamullakaan ei ollut mikään hullu herätys, kymmeneksi vain ostamaan työvaatteita. Kuitenkin mehut vetäisi tuo Marjutin tuparit ihan 6-0, joten tällainen rennompi päivä on aivan tervetullut.

Tosiaan lauantaina olikin lähtö kohti Turkua tupareihin. Sitä ennen kävin kuitenkin Inkan luona vähän pitsalla ja muutenkin aikaa viettämässä. Ollaan niin totuttu siihen että nähdään toisiamme koko ajan ja nyt koulun alettua on se muuttunut. Tosin kyllähän tässä valmennuksen myötä tullaan taas toisiamme ihan kyllästymiseen asti näkemään.. Olin kuitenkin ihan myyty kun kuulin sanan pitsa. Kuka ei olisi?
 
17.8.2015f

Lähtöhän siinä vähän venähti, kun auton saamisen kanssa oli tullut vähän väärinymmärrystä. No, neljän jälkeen sitten päästiinkin lähtemään kohti Turkua, minä kuskina ja auto aivan täynnä. Sää oli kyllä niin huippu ja matka meni siinä nauraessa ihan hujauksessa. Parkkipaikkakin saatiin Turun päässä ihan kuin tilauksesta siihen Marjutin eteen. Ei siis muuta kuin kamojen kanto sisälle ja tupari fiilikseen!

17.8.2015e 17.8.2015b 17.8.2015a

Illalla sitten lähdettiinkin Turun yöhön ja ai että on jalat jumissa! Tuli vietettyä tanssilattialla joraten pilkkuun asti, mutta mikäs siinä kun hauskaa on. Eikä edes alkanut väsyttämään, vaikka yleensä selvinpäin ollessa minua alkaakin. Tosin ehkä seurastahan se on kiinni ja vaikka ainoana siellä jaksoin koko ajan olla, niin aina oli joku siinä sitten seurana joraamassa. Conssit ovat kyllä tällähetkellä siinä kuosissa, että olisivat käyneet sodassa.. Jotain ihmeellistä hopeata maalia niissäkin on. Ties mistä tulleet.

Sunnuntaina ei siis ollut ihme, että ihan väsyneenä istahdin auton rattin. Kuitenkin kun auton pisti päälle, niin siitä sitten virkisty. Oliko sitten ilmastointi joka paukahti viileänä päälle tai sitten vain se, että skarppitila päälle ajamisen takia. Ken tietää..? Muutan tullut tässä huomattua, että ajan kyllä aika kylmässä autossa. Kädet siinä ihan kohmeessa oli, mutta ei voi laittaa lämpimämmälle, muuten on epämukavaa. Talvella sitten tietenkin toisin.

Tuli muuten siinä hetki mietittyä, että mitä jos sitä vain ihan oikeasti muuttaisi pois Helsingistä. Kämppä oli nimittäin aivan unelma, vaikka olikin kaksio ja sitten vielä se hinta siihen. Hyvä etten heti ollut ilmoittamassa, että jep, Turkuun tässä muutan. Hinta taso niin eri kuin Helsingissä. On täällä kyllä kallista asua, sen sanon, vaikka kaikki sen tietävätkin. Noh, Helsinki on aina Helsinki. Eipä siis kuin vain tienaamaan lisää, ei oikein muuta vaihtoehtoa taida tässä nyt loppujen lopuksi olla.

Mutta joo, tosiaan töihin sitten tietenkin suoraan mentiin, kun oli Helsinkiin saavuttu. Ääni oli lähtenyt kun tämä kurkkukipu on nyt viikon ollut riesana. Tosin tuosta baarireissusta ei varmaankaan ollut apua tähän. Nyt siis ääni katoilee aina välillä ja välillä ollaan sellaisella käheällä äänellä. Mutta sellaista se on. Toivottavasti ei enemmän tulla kipeäksi.

17.8.2015c 17.8.2015d

Töiden jälkeen käytiin Inkan kanssa syömässä Santa Fessa. Tuli siinä naurettua, että mistä huomaa että on ollut palkkapäivä. No olisikohan siitä, että tulee ulkona käytyä syömässä. Onneksi koulu on sitä nyt rajoittelemassa, että ei ihan menisi samalle tasolle, kuin viime vuosi oli. En silti sanoisi, etteikö olisi ollut hyvää, nimittäin oli. Ai että nälkähän tässä tulee kun edes ajattelee. Namia!

Eli sellainen viikonloppu, pitsaa syöty kaverin kanssa, Turussa käyty tupareissa, töissä ja vielä syömässä. Tässä sitä sitten tosiaan huomaa sen, että sitä koulua käy. Ihan poikki ja oma sänky houkutti niin, että ei Netflixiäkään saanut auki. Halusin vain käpertyä peittoon ja nukkua. Veikkaisin, että tänä iltana sama toistuu. Mutta nyt riennän ripsienhuoltoon päin (vihdoin!), joten hyvät ja aurinkoiset viikonalut kaikille!

perjantai 14. elokuuta 2015

Huhuu, oletko siellä?

Huhhu, onpa ollut viikko! En ole konettakaan auki ehtinyt saada. Koulu tosiaan on alkanut ja varmaankin tässä ensiviikolla alkaakin sitten arki virallisesti muotoutua muotoonsa. Vielä on sellaista kevyttä laskua ollut, mutta sekin toisaalta ihan vain hyvä. Onhan siinä nimittäin täysin kokonaan uuden päivärytmin totuttelua vielä. Pikaisesti tulen siis nytkin vain ilmoittelemaan että elossa ollaan, pian täytyykin rientää jo. En kuitenkaan halunnut että blogissa ollaan hiljaisuudessa enää yhtää päivää pidempää. Nytkin tuntui jo aivan liian pitkältä ajalta.

14.8.2015
// Neule:Gina Tricot // Huivi:BikBok //

Maanantaina käytiinkin Inkan kanssa vähän shoppailemassa ennen koulun alkua. Ei sitä nyt hirveästi mitään tullut osteltua, mutta sellaista tarpeellista. On muuten tässä kesän aikana tullut tuo harmaa ihan uudella tavalla mieleiseksi. Varsinkin sellainen vaaleampi harmaa, vaikka molemmat tässä kuvassa näyttävätkin paljon tummemmilta mitä luonnossa ovat. Neule olisikohan ollut n.25e ja huivi n.20e. Ei siis mikään superkallis investointi ollut.

Downloads

Vaikka blogin puolella ei olekaan tullut käväistyä, niin Snapchattia on sitten tullut käytettyä sitäkin enemmän. Sieltä voi siis minua tosiaan seurata nimellä pamikyltsi, mikäli päivän tapahtumat kiinnostaa. Mutta tosiaan kouluun on tässä totuteltu ja siihen uuteen rytmiin. Valmennuskin on portaittain lisääntynyt, vasta syyskuussa sekin lähtee kunnolla käyntiin. Saa nähdä kauanko tässä mehut riittää vetästä molempia täysillä 100%. Mutta nyt tosiaan aika rientää ja pakko pistää vauhdiksi. Kello nimittäin näyttää jo aivan liikaa, kun tässä pitäisi iltaa lähteä viettelemään. Superia viikonloppuja kaikille!

sunnuntai 9. elokuuta 2015

♫♫♫♫♫

Kesäloma onkin jo takana päin, joten mikä onkaan sen parempaa, kuin listat top 10 kesäbiisiä? No, öö ei mikään. Itse ainakin luon kaikenlaisia muistoja, tunnetiloja ja ajatuksia biiseihin, joten varmaankin sen takia niitä tykkään fiilistellä pitkin vuotta. Tulee osasta biiseistä ihan kylmiäväreitäkin kuunnellessa. Siispä 10 biisiä, jotka saavat tämän kesän mieleeni, vaikka niistä osa edelleenkin siellä listoilla soi. Joten ei muuta kuin itse biisien pariin! Eivät todellakaan tule missään järjestyksessä, vaan ihan ylipäätänsä vain top 10.

9.8.2015


Löytyykös sieltä teidän listoilta jotain samoja? Muutama vanha biisikin päässyt tuonne joukkoon, mutta minkäs sille voi, jos vain on hyvä...

Aika jännittävillä fiiliksillä ollaan, sillä jo ylihuomenna mulla starttaakin koulu! Vitsit aika on mennyt nopeasti, vastahan minä sinne hain ja odottelin, että päästäänkö sitä kouluun vai ei. En tajua, miten voi jännittää näin paljon, varmaankin se että hyppää tuntemattomaan sekä ihan vain tämän tauon luoma jännitys. Mutta hei, jos ei sitten ennen tiistaita tänne ehditä, niin palaillaanpa koulun merkeissä. Varmasti tulee postausta nimittäin niistä ensimmäisistä päivistä. Nyt kuitenkin auringosta nauttimaan ja tästä chillistä sunnuntaista.

lauantai 8. elokuuta 2015

Ikis täyttää 20

8.8.2015i
8.8.2015d 8.8.2015b 8.8.2015c 8.8.2015a 8.8.2015 8.8.2015e

Ihan mahtavan mieletön ilta takana. Jalat ovat aivan muussina siitä tanssimisesta, mutta kaikki todellakin sen arvoista. Ihana Inka täytti siis 20 vuotta ja niitä juhlittiin eilen mukavalla porukalla. Varmaankin semmoiset päälle parisenkymmentä meitä oli ja naurua kyllä riitti. Jumppaporukastakin meitä oli päässyt muutama edustamaan ja vaikka he eivät sitten iltaa baariin jatkaneet, niin ei se menoa haitannut. Onneksi on tullut noiden Inkan koulukavereiden kanssa aikasemminkin oleiltua niin ei sitä yksin jääty. Iguanassa piipahdettiin ja ilta Kokomoon lopetettiin, sillä Kokomo ei koskaan petä. Musa hyvää, fiilis hyvää ja aika meni ihan siivillä. Mutta olihan se mukava päästä sänkyyn nukkumaan, jalat todellakin kiitti.

Mutta hei, lämpöistä lauantaita kaikille, minä menenkin tästä syömään kauden ensimmäisiä rapuja! Nami, nam.

8.8.2015f
// Cami-toppi:Gina Tricot // Housut:Cubus //

8.8.2015g
 // Lompakko:Michael Kors // BodyMist:Victoria's Secret // Kello:Marc by Marc Jacobs // Korvakorut:Glitter //

torstai 6. elokuuta 2015

Kun et millään keksi kuulumispostaukseen otsikkoa

Okei, nyt on selkeästi tullut otettua tällainen kunnon postausrumba ennen koulun alkua. Ehkä ihan hyvä niin, niin ei jää sitten ihan tyhjiölle tämä blogi. Luonnoksissakin on läjä postauksia, jotka pitäisi loppuun kirjoittaa ja saada muutenkin julkaisukelpoiseksi asti. No, eiköhän sitten niitä vain ajastukseen, jos aika ei meinaa riittää. Mutta se onkin sitten sitä ensi viikon ongelmaa. Tämä viikko nautitaan kouluttomista hetkistä vielä ihan täböllä. Itse asiassa tässä sitä istuskelen pihalla koneen kanssa, vaikka kello melkein kahdeksan jo onkin. Kesä nyt Suomessa tuppaakin tälleen tulemaan aina oikein juuri sopivasti silloin kun ne koulut alkaa. Ainoa miinus tässä tosin on se, että pää täyttyy hyttysistä. Okei, en valita. Nautin.

6.8.2015b

Tänään olikin aika jänskä päivä, sillä Inka täytti viimein 20 vuotta! Hänelläkin nyt virallisesti ne teiniajat takana ja toivottelinkin tervetulleeksi tähän aikuisten paskaan elämään. No ei, huumorilla siis. Ettei nyt joku luule oikeasti. Olen vain niin hauska... Mutta joo, tytöt oli pistäny jälleen rahat yhteen ja hommanneet Inkalle mielettömän lahjan. Michael Korsin lompakon (jotta voidaan siinäkin asiassa olla nyt samiksia), BikBokin lahjakortin, käsikoruja ja suklaata sekä tietenkin huulirasvaa. Oli kyllä yhtä hymyä se tyttö. Ja tuntuihan siinä itseltäkin hyvältä nähdä kuinka toinen oli niin otettu. Varmasti silloin toukokuussa sama oli toisinpäin.

6.8.2015

Treeneistä sitten meninkin katsomaan Kristaa, joka oli ollut tuossa paripäivää sitten polvileikkauksessa. En kyllä yhtään tykkää sairaaloista ja aina kun on tuollaisia leikkausjuttuja, niin pidän niistä vielä vähemmän. Voisinpa melkein sanoa, että sairaalakammo minulla saattaa olla. Tiedä sitten, onko nyt ihan noin paha, mutta ainakin lähellä ollaan.
Marjutkin oli saatu Turusta piiitkästä aikaa Helsinkiin, joten lähdettiin kolmestaan käymään syömässä. Ja mitäköhän muuta kuin sushia syötiinkään! Ah, paljon sushia. Namii. Vaikka vatsa onkin täynnä, niin silti voisi vieläkin syödä. Mikäköhän siinä nyt oikein on, ettei siitä vain saa tarpeekseen? Vai ollaanko me vain ihan tärähtäneitä. En usko, varmasti on monia muitakin, jotka sitä sushia söisi vaikka koko loppu elämän.

6.8.2015a

Korjaamon Sushibarissa käytiin, ettei Kristan tarvinnut pitkälle niiden keppiensä kanssa kävellä. Kyllä siinä sitä toista ymmärtää, kun itsellä on kepit muutaman kerran ollut. Ja ei siis ihme, että alkaakin särkemään niiden käyttö. 

Huomenna viettelenkin ihan vapaata päivää. En edes muista koska on ollut "jumppavapaa"-päivä. Tiuhaan on vedetty nyt duuniputkea, joten aika väsyneinä tässä ollaan. Tosin illalla onkin sitten Inkan synttäreiden juhlistamista, mutta pääasia on kuitenkin se, että saan nukkua kerrankin niin pitkään kuin haluan. Ei tarvitse herätä herätyskellon ääneen. Tiistaina vasta. Joka on jo 4 päivän päästä... Oi voi. Nauttikaa kesäilloista ja muistakaa rentoutua vielä kunnolla ennen kuin syksyn velvollisuudet kutsuu!

tiistai 4. elokuuta 2015

#virranviemää

Koko päivän on tavallaan tuntunut siltä että olisi maanantai. Jotenkin tuo leirin poikkeava aikataulu sai sekoitettua kokonaan pään. Tänään nimittäin tiistai ja huomenna keskiviikko. Keskity. Mutta oli sitten maanantai tai tiistai niin huippu päivä ollut! Vähän on sitä elämä jälleen vaihteeksi potkinut persuksille kaiken kivankin keskellä. Joten tällaisia ihanien ja rakkaiden ihmisten kanssa vietetyt ajata ovat vain sitä parasta. Tulee taas itsekin muistettua, että ei kaikki aina olekaan niin huonosti, vaikka aluksi siltä tuntuisikin. Ja mikä parasta, saa jotain muuta ajateltavaa. Mutta ei siitä nyt enempää, ettei mene liian syvälliseksi.

Kausi ollaan tosiaan jo aloitettu, mutta silti sovittiin yhdessä tyttöjen kanssa, että pidettäisiin kauden aloitus Flamingossa. Ja voi vitsit, miksi en ole siellä käynyt aikaisemmin? Okei, eihän se mikään iso paikka ole ja sellaisia varteenotettavia liukumäkejä taisi olla vain neljä. Ei siis todellakaan vedä vertoja esim. Rodoksella käytyyn vesipuistoon. Tosin miksi minä niitä edes vertailen. Täysin kaksi eri asiaa.
 
4.8.2015a

Ah, oli vain niin ihana päästä sellainen sisäinen villi lapsi valloilleen. Tosin taisin kyllä olla 6-0 tuon porukan se pelkuri. Hehe.. ei sitä olla enää rämäpää näköjään ainakin tällaisissa asioissa. Jäänyt jonkinlaiset traumat, kun muutama kesä sitten Tanskassa ollessa yhdeltä tytöltä halkesi bikineiden alaosa. Sitä ennen muutama vuosi sitten Italiassa ollessa yhdellä tippui yläosa liukumäessä. Mutta hei, selvisin ilman mitään tuollaisia! Enkä edes kertaakaan kaatunut. Tai tehnyt voltteja taaksepäin liukastuessani. En edes silloin, vaikka piti päästä temppuilemaan pressejä vedessä. Hyvä minä!

4.8.2015b

Tosin yksi asia vähän jännitti tuonne menessä ja niistä sainkin huutelua tytöiltä. Nimittäin ripset. Nuo hetket ovat niitä, jolloin tavallaan toivoisin ettei niitä olisi. Se kun katsot itseäsi peilistä kun olet käynyt vetämässä kunnon vesiliukumäki rumbat. Sieltä tosiaan tuijottaa sellaiset hämähäkin jalat, että hyvää päivää. Onneksi kuitenkin ripsiharjalla ripset saakin takaisin kuosiin ja sitten vain jatkamaan menoa. Välillä vähän silmiä kirveli, mutta toisaalta minulla on muutenkin herkästi kirvelevät silmät. Joten tästä voinkin todeta, että volyymeilla voi oikein hyvin viettää riehakkaan vesipuisto päivän ilman pelkoa. Samalta näyttävät kuin ennen tuota.

4.8.2015

Ei siis ihme, että tuolla vierähtikin monta tuntia ihan kevyesti. Tuli siinä itselle pään sisällä todettua ja muutaman kerran kuulin tyttöjenkin ääneen sanovan, että ollaan niinkuin toinen perhe. Ja niinhän me ollaankin. Pitivät minusta leirilläkin hyvää huolta, joten ei sitä voi kuin hymyillä. Tosin naurattaa tuo oma ilme, näytän aivan siltä kuin nukkuisin. Mutta ei sitä nyt ihan iskussa voinutkaan olla. Tosin illalla sain ihan uutta puhtia ja tein viimein sen, mitä olin jo puhellut täälläkin. Uudistin vaatekaapin. Tai en minä sitä nyt ihan uudistanut vielä, mutta ainakin aloitin oikein ryminällä.  

4.8.2015

Heitin siis todellakin tuolta vaatekaapista (joka minulla on tosin laatikosto) kaikki vaatteet lattialle yhteen läjään. Ja sitten alkoikin lajittelu. Roskiin, myytäväksi, ehkä, pidän ja edustusvaatteet. Olin varautunut siihen, että lopetan homman kesken ja että nuo vaatteet sitten lojuavat tuossa jouluun asti. Yllätin kuitenkin itseni ja varmasti monen muunkin siinä, että minä tosiaan hoidin homman loppuun. Ja laitoin vielä pidettävät vaatteet takaisin. Aikamoinen urakka oli kuitenkin ja tuli todellakin huomattua, että kaikista puheista huolimatta olen heräteostostelija. Ai että niitä oli paljon. Tai ehkä fiilisostaja on parempi sana kuvaamaan minua. Vähän jopa alkoi hävettää se, kuinka paljon vaatteita meni joko ehkä- tai myyntiin-pinoon. Ja vielä sellaisia vaatteita joita olen ostanut vuoden sisällä. Noh, ehkä tämäkin on sitten osa sitä kasvuprosessia. Tyyli muuttu ja alkaa itse enemmän sisäistämään sitä omaa tyyliään. Joo, joo, katsotaan vaan niin ollaan vuoden päästä kuitenkin tässä samassa tilanteessa...

Mutta siis myyntipino kyllä kasvoi ja niitä pitäisi saada myytyä. Voisin ainakin tänne laittaa jonkun kirppis-osion, josta olisi kuvat vaatteista. Osa on nimittäin kuitenkin sellaisia, että ei niitä nyt ilmaiseksi viitsisi UFF:iin viedä. Joten jos ei vielä huomenna, niin kuitenkin lähipäivinä tänne ilmaantuukin kirppis-linkki.

Nyt nukkumaan, huomenna töiden pariin. Univelat kyllä painaa päälle ja pitäisi ne ennen koulun alkua saada pois. Muillakin univelkoja?

maanantai 3. elokuuta 2015

Elokuun puolella mennään jo!

Kuortaneella ollessa tuli kuukaisikin vaihdettua elokuuhun, mikä tarkoittaakin sitä että K O U L U! Hehkutukset ovat paikallaan sillä kirjaimellisesti vuoden tauon jälkeen palaillaan takaisin, mutta oikeastaan se on sen puolenTOISTA vuoden tauon jälkeen. Kohti tuntemattomaan siis hypätään pääedellä ja en todellakaan muista milloin viimeksi ollaan oltu yhtä jännittyneinä, innoissaan, mutta myös peloissaan. Aika vain kuluu niin nopeasti, että en oikein tiedä mitä tekisin. Pysäyttäisin tietenkin ajan jos voisin, mutta toistaiseksi joudun skippaamaan tämän vaihtoehdon. Siispä onkin ihan hauska kurkkailla että mitäs kaikkia kuvia onkaan jäänyt julkaisematta. Oi kyllä, niitä on. Paljon, mutta osa jääköön sinne kaukaiseen hämärään bittinurkkaukseen lojumaan.
 
8.7.2015a P7218285 25.7.2015a 25.7.2015b
// Toppi:Ivyrevel // Farkut:BikBok // Aurinkolasit:RayBan //

Vaikka todellakaan säillä ei ole hellitty, niin on niitä aurinkoisiakin päiviä onneksi mahtunut. Varsinkin tuo Ruissin aivan mieletön sää oli kyllä sellainen lottovoitto, että. Mutta eipähän ole harmittanut, kun töiden alettua on tullut vieteltyä sisällä päivät pitkät. Onhan se mielekkäämpää siellä olla silloin, kun katsoo ikkunasta ulos ja vettä sataa. Ei ole silloin sellaista hinkua ulos ja asioihin pystyy keskittyä. Muutenkin tuntuu, että vaikka aika onkin nopeasti mennyt, niin paljon on tullut saatua aikaiseksi. Ja onhan sitä todellisuudessa paljon asioita tullut tehntyäkin. Vaikka en niistä kaikista todellakaan blogiin kirjoittele, niin onhan tämäkin oikein oiva paikka tsekkailla aina, että no, mitäs sitä nyt oikein tulikaan duunailtua. Tuossa nimittäin yksi päivä tuli eksyttyä lukemaan niitä vanhojakin postauksia, muistelemaan. Voi että siitä ollaan muututtu ja ennen kaikkea kasvettu!

P7308353 IMG_6281 IMG_6258 IMG_6280
P7268307
 // Bleiseri:H&M // Mekko:Springfield // Kaulakoru:H&M //

Ja kuten alla olevasta kalenterista voi todellakin huomata, niin ei niitä "tyhjiä" päiviä ole oikein juurikaan ollut. Hyvä näin, sillä pitää olla meno elämässä, mutta toisaalta niitä ihan sellaisia omia päiviäkin pitäisi olla. Sen olen nyt alkanut saamaan iskostumaan siihen omaan päähän, sen, että sitä omaakin aikaa tarvitsee. Sitä aikaa jota vietät itsesi kanssa. Niinpä nyt elokuussa voisin panostaa siihen. Tosin, koulu ja työt alkaa.. No eiköhän se jotenkin saada hoitumaan. Tästä vaan kone kiinni ja nukkumaan ennen kuin pää kolahtaa kiinni koneeseen. Elokuun startti ainakin on täynnä aurinkoa ollut, joten hei, positiivista menoa kaikille!

P8038355 

P.S Eipä ole tainnut vielä blogin puolella hehkutella Zara Larssonia, johon olen aivan hurahtanut. Että sellainen villitys nyt Spotifyssa päällä...