Kuten varmasti olette huomanneet, aika hiljaista on täällä viime aikoina ollut. Kyse ei olisi siitä etteikö kirjoittelu kiinnostaisi, päin vastoin. Koulussa on kuitenkin vuoden vaihtumisen jälkeen alkanut tapahtumaan yhtä ja toista, joka onkin sitten vienyt aika paljon aikaa. Viimeisiä nimittäin viedään ja vaikka melko poikkeuksetta maanantaisin Inkalle lähteekin viesti, että voisin jättää homman kesken, en oikeasti sitä tarkoita. Nämä on niitä perus maanantai tuntemuksia joihin monet varmasti voivat samaistua.
Neljä kuukautta on koulua jäljellä ja sitten olisikin valmistumisen juhlinnan aika. Mitä kaikkea siis näihin viimeisiin kuukausiin sisältyy?
Viime viikolla lähti liikkeelle tapahtuma putki, kun koulumme järjesti Taitaja Kilpailuiden Konditoria Semifinaalit. Itse finaali on myös koulumme järjestämä, joka järjestetään toukokuun puolessa välissä Helsingin Messukeskuksessa. Semifinaaleissa Jasminin kanssa toimittiin tuomareina, tosin meidän tuomarointi oli hyvin yksinkertaista, merkittiin vain olivatko tuotteet ajallaan ja oliko tuotteita oikea määrä tai tarvittaessa tarkastimme oliko tuotteella oikea paino. ja Olihan se ihan jännää nähdä mitä kilpaileminen tällä alalla tarkoittaa ja hyvä niin, sillä helmikuun puolessa välissä ollaan itse niiden kilpailijoiden asemassa. Aivan oikein, vaikka kuinka ilmotin etten tule ikinä kilpailemaan, niin tässä sitä ollaan lähdössä Jasminin kanssa edustamaan koulua epävirallisiin SM-kilpailuihin. Kova treeni on menossa, jännitystä tulee päivä päivältä lisää ja pakko kyllä sanoa, että fiilikset menee päivän sisällä laidasta laitaan.
Kilpailuista kun on selvitty, niin edessä odottaakin sitten viimeinen näyttö. Tässä näytössä siis näytän sen oman parhaani, suunnittelen itse tuotteet tietyillä kriteereillä ja kaksi päivää olisi aikaa niitä tehdä. En noiden kilpailuiden takia ole edes alkanut asiaa sen kummemmin ajattelemaan tai stressaamaan, mutta pikkuhiljaa alkaa paineita tuostakin tulla. Minä kun tosiaan haluan valmistua koulusta sillä parhaalla mahdollisella arvosana rivistöllä...
Näytöstä lähdetäänkin suoraan siihen viimeiseen työharjoitteluun, jonka suoritan Cafe Fazer Kluuvikadulla. Kuukausi siellä vietellään ja katsotaan kuinka selviän. Paineita kyllä asetellaan, kun joka suunnastaa kuuluu että hyvin siellä pärjäät. Pakko siis varmaan pärjätä, mutta tuota en osaa edes vielä ajatella.
Hieman sekavaa myönnettäköön, mutta halusin vähän tulla avaamaan näitä viimeisiä koulukuukausia ja erityisesti kahta seuraavaa jolloin tapahtumaa riittää. Paljon on nyt asiaa joihin suuntaan keskittymiseni täysin ja tänne tulenkin päivittelemään aina vain kun siihen on mahdollisuus. Nyt pistän kuitenkin maanantain pakettiin ja nukkumaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!