lauantai 18. helmikuuta 2017

Take the risk or lose the chance

Viime viikonloppuna tuli tehtyä jotain, josta heti kättelyssä sanoin etten ikinä tekisi. Lähdettiin nimittäin Jasminin kanssa edustamaan meidän koulua epävirallisiin leipuri-kondiittorin SM-kilpailuihin. Tein matkata tällaisen kahden päivän kestävän MyStory tyyppisen kuvauksen, joten eiköhän lähdetä matkaan!


myday

8:00 Herätys soi ja olisi pitänyt nousta salamana sängystä, sillä osa tavaroista oli vielä pakkaamatta. En kuitenkaan saanut itseäni heti ylös, kuten en ollut kertaakaan sillä viikolla. Mikä siinä on, että vaikka menee suh aikasin nukkumaan, niin olo on melkein väsyneempi...?
8:25 Sain kun sainkin kiireessä kaiken tehtyä ja lähdin kohti bussipysäkkiä. Pistin kyllä vauhdiksi, sillä tänään ei ollut varaa myöhästyä.
8:29 Pääsin bussiin! Meni bussi nenän edestä, mutta siinä kävellessä vain totesin että eihän tässä jaksa juosta. Herran haltuun jätettiin ja onneksi jätin, sillä perästä tuli toinen 550. Fiilis nousi heti paljon paremmaksi.
8:55 Ajoissa! Koulussa odotti ihana yllätys. kun Anu toivotti lapsiensa kanssa minulle ja Jasminille onnea Happy Joen merkeissä. Hetken siinä fiilistellen, kunnes alettiin hommiin.
11:25 Päästiin syömään. Minä tuttuun tapaan heitin kaiken sekaisin ja edelleenkin jaksaa osa ihmetellä tuota minun tapaani syödä. Kyllä, heitän usein kaikki vain sekalaiseksi mössöksi ja syön oikein tyytyväisenä. Tiedän kyllä missä näin voin syödä ja missä en...


myday1

14:41 Lähtö! Kamat saatiin vietyä autoon ja kyllähän siinä luonnollisesti kiire tuli. Lähdettiin koulun pakulla liikeelle ja olihan meillä ihan hauska matka siellä takana. Tilaa ainakin riitti ja heitettiinkin huonoa läppää siitä, että voitaisiin jäädä autoon nukkumaan. Matkan varrella käytiin myös moikkaamassa opettajan kissoja. Minä eläin rakkaana olin jo yhtä viemässä taskussa mukanani.
16:22 KOTKA! Saavuttiin Kotkaan jossa aurinko paistoi taivaalta vielä. Kaupunki oli kyllä todella pieni, vaikka ei siinä kyllä pahemmin tullut koko reissun aikana tutustuttua. Mitä siinä nyt ajomatkoilla näki. Kesällä voin kyllä kuvitella kuinka kadut on täynnä ihmisiä. Varsinkin Kotkan meripäivillä.


myday2

17:00 Illallinen sekä infotilaisuus kilpailijoille. Luonnollisesti eksyttiin ja saavuttiin myöhässä. Vähän siitä kuittailtiin ja muutenkin siitä että ollaan Helsingistä. Tuo on kyllä ihme, että siitä saa kuulla... Mikä siinä on, että helsinkiläisiä pidetään jotenkin todella ylimielisinä ja muutenkin "huonona asiana" että on "stadista"? Itse en ainakaan tuo tätä mitenkään esille, enkä muutenkaan koe käyttäytyväni ylimielisesti koska olen helsingistä. Olisi siinä tehnyt mieli sanoa pari hassua sanaa takaisin, mutta pidin kuitenkin suun kiinni.

Meille oli luotu menu, joka tarjoiltiin kuin hienoissa ravintoloissa. Tuo alkupalaksi ollut kasvissose keitto oli näistä ehdottomasti se oma lemppari, vaikka tuo pääruokakin oli ihan perus hyvää. Itse en vain kovin paljon syö enää lihaa, joten tuntui jopa oudolta syödä tuota paahtopaistia. Mitä jälkiruokaan tulee, niin löysin sieltä semmoisen hyvin pitkän liivate pätkän. Eipä enää oikein maistunut...


myday3

19:45 Palattiin takaisin hotellille suunnittelemaan seuraavaa päivää. Saatiin tietää pakolliset tuotteet ja nyt oli vain aikataulu tehtävä. Semmoinen pieni kilpailujännitys alkoi nousta, mutta yllättävän tyynenä olin. Voi olla että se johtui myös siitä, kun Jasmin jännitti minunkin puolesta. En siis jotenkin itse saanut sitä jännityksen tunnetta aikaiseksi kun yritti toista rauhoitella.
22:25 Nukkumaan! Pakko nostaa kyllä Kotkan Sokos Hotel Seurahuoneelle propseja siitä, että sängyllä oli valmiiksi kaksi tyynyä. Hyvin monta kertaa saan hotelleista alkaa metsästämään sitä toista tyynyä, kotona kun nukun kolmella tyynyllä.


myday4

7:09 Aamupalalle. Kello oli minun vatsalleni aivan liian vähän, joten tuostakin pienoisesta annoksesta sain syötyä vain puolikkaan karjalanpiirakan, nakit, kaksi haarukallista munakokkelia ja ehkä puolet tuosta jogurtista. Aamuisin minulla on muutenkin vaikeuksia syödä, saati sitten noin aikaisin. En oikein osaa sanoa mistä johtuu, niin kauan tuo on ollut kun vain kykenen muistamaan. Tulee semmoinen olo että kaikki lentää ulos.
9:10 Kilpailu alkoi. Siinä sitten tuli viisi tuntia juostua ja kyllä kaikki voimistelukilpailut jäivät kakkoseksi tälle. Ihan hullua ja hatun nosto kaikille jotka tätä tekevät. Arvostaa kaikkia kokkailu kilpailuita ihan uudella tavalla.
14:10 Kilpailu ohitse, vaatteiden vaihto ja syömään. Brunssi tyylinen ruokailu oli meille järjestettyä ja minua se ei ainakaan haitannut, kun jäi tuo aamupala ihan minimiin. Siinä sitten syötiin ja käytiin opettajan kanssa kilpailua läpi. Todettiin Jasminin kanssa hyvin monta kertaa että olisi voinut vähän aikaisemmin tuonne kilpailuihin päättää lähteä niin olisi ollut enemmän kuin se kuukausi aikaa valmistautua.
16:04 Palkintojen jako. Mitalisijoille ei päästy enkä kyllä ihmetellyt sitä. Voittajat ansaitsivat kyllä täysin omat sijoituksensa. Tarkemmin selviää sitten ensi viikolla miten on mennyt. Pisteet ja nämä saadaan nimittäin silloin. Ihan tyhjin käsin ei kuitenkaan lähdetty, 50e Intersportin lahjakortti ja muutamat muut lahjat taskussa.
17:30 Jasmin oli viety kotiin ja seuraavaksi minun vuoro. Matkalla luonnollisesti nukahdin, mikä siinä on että kaikki kulkuvälineet on vain niin hyviä nukkumispaikkoja...?
18:30 Salille! Teki kyllä hyvää olla siellä ihan omassa rauhassa musiikit korvilla. Alkanut jälleen kaipaamaan sitä ihan oma aikaa, paikkaa jossa keräillä ajatuksia.
20:15 Tulin takaisin kotiin ja otin niin pitkän suihkun että Inka olisi kyllä nyt ylpeä. Ei mitään kiirettä, musiikit vain pauhasi.
21:05 Lösähdinkin vihdoin sohvalle ja pistin Netflixistä pyörimään Riverdalen uuden jakson. Jos tuota sarjaa ei vielä ole katsonut, niin suosittelen kyllä! Ainoa ongelma on se, että sitä seuraavaa jaksoa on tosiaan odotetttava sen viikko... Kärsivällisyyttää koetellaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!