// Stadium: Vans 79,90e //
Niin ihastuksissa ettei sanotuksi saa. Näitä on nimittäin monia vuosia metsästelty. Rahatilanne, puuttuvat koot ja ties vaikka mitkä esteet ovatkaan olleet minun ja näiden tiellä. Nyt kuitenkin päätin hyvän sään siivittämänä kävellä hieman keskustassa ja eksyinkin sitten siitä Stadiumiin. Uusia kenkiä onkin vähän tässä vailla oltu, kun mustat Niket alkavat olla kulutuksen jäljiltä jo maailmaa nähneet ja luotto converset nyt ovat viime kesäisten festareiden jäljiltä mitä ovat. Joten niiden kaveriksi oli ihan vain pakko saada kengät. Ja tällä kerralla pakolla tarkoitan oikeaa pakkoa, en sellaista "nyt himottaa"-pakkoa. Kokeilin ensiksi mustia, nahkaisia. Jokin kuitenkin tässä kuosissa, ihme ja kumma on minua aina viehättänyt nimenomaan kengissä. Muutenhan en todellakaan ole se ensimmäinen ihminen kenen päällä näkisi jotain eläinkuosia. Sanoisinko jopa että olen se vihoviimeinen jolta sitä uskoisi löytyvän.
Inkalta tuli heti kommenttia: "ostit sitten samanlaiset kuin mulla." No niin ostin. Tosin omani ovat Vans ja muutaman koon pienemmät. Faktahan on se, että hänellä samallaista kuosia omaavat kengät joita olen joskus käyttänyt viedessäni esim roskia ulos. Ovat nimittäin sen verran liian isot jalkaan, että ei niillä voisi sen pidemmälle mennä. Elämässä joskus vain jotkut ovat nopeampia kuin toiset. Huhhu, ei nyt mennä syvällisyyksiin. Ei tässä postauksessa. Tässä vain ihaillaan noita.
Pitihän ne kengät heti siis saada jalkaan. Ajaa sisään. Ja noh, tässä sitä istutaan rakot auki. Semmoista, mutta täysin sen arvoista. Sillä laitan todennäköisesti huomennakin kengät jalkaan, kun nähdään meidän ihanan Viisikon kanssa. Koska joskushan sitä on vain kärsittävä tyylin eteen. Eikö vain? Ja pianhan ne kengät kuitenkin jalkoihin asettuu, joten hetken sitä saa vain kärsiä. Onko muillakin tuollaisia vaivoja, josita sitten vain selvitään hammasta purren? Ja nyt tarkoitan esim juuri uusien kenkien sisään ajoa. Entä niitä pitkä aikaisia haaveita, joiden toteuttaminen/etsiminen on kestänyt vuosia?
No itse olin haaveillut jo pari vuotta uusista tietyn merkkisistä ratsastussaappaista, koska omat alkoivat olla jo kuluneet ja näyttivät kaikkea muuta kuin saappailta. Sain tuossa pari kuukautta sitten juuri ne pitkään kuolatut mielettömän hyvännäköiset saappaat, mutta heti ekan käyttökerran jälkeen jalat olivat ihan rakkuloilla. En kuitenkaan antanut sen häiritä vaan kirjaimellisesti ratsastin ne sisään ja nyt kahden kuukauden jälkeen ne istuvat jalkaani kuin nakutetut. :)
VastaaPoistaJep, hetki kärsimystä ja sitten ollaan taas taivahissa! Sitä tässä odotellessa... #rakkolaastaritjaloissa
PoistaOI miten päheät kengät! Uusien popojen kanssa on muuten melko tuskaista kulkea ennen kuin ne kunnolla muotoutuvat jalkoihin, mutta on se vain jollakin kierolla tapaa sen arvoista :D
VastaaPoistaSiis älä vaan! Oli ne nytkin pakko baariin laittaa, vaikka itsemurhahan se oli :D. Mutta one day eivät enää hierrä. Joten kaikki on näiden veristen hiertymien arvoista.
Poista