perjantai 16. lokakuuta 2015

Railit kohti Tamperetta

En varmaankaan ole ainoa, jolla on näin syysloman johdosta viikonpäivät aivan sekaisin? Töistäkin on osittain lomaa, joten niidenkään avulla ei voi viikonpäiviä suunnistella. Sen johdosta eilen tuntui aivan perjantailta ja tänään on taas ollut hetkiä jolloin ollaan sunnuntai fiiliksissä, mutta myös hetkiä että tänään voisi ihan hyvin olla vaikka tiistai. Siksi meinasin tämänkin postauksen aloittaa sanomalla, että perjantaina otettiin auto alle, mutta torstaihan se oli...

Eli torstaina otettiin aamulla auto alle ja lähdettiin suuntaamaan kohti Tamperetta. Inka kuskina, Annis sekä Riikka piti takapenkistä huolta ja minulle osui etupenkin paikka. Lähtö tosiaan oli jo aamulla, mutta eihän siinä nyt aivan aikataulussa menty. Onneksi mitään minuutti aikataulua ei ollut muutenkaan reissulle luvassa, tärkeintä oli katsastaa Iidan kämppä sekä muutenkin viettää porukalla aikaa.

16.10.2015b

Oli kyllä sumuista ajella siellä kohti Tamperetta! Silti tuli monta kertaa todettua, että on kyllä ollut kaunis syksy. Juuri sellainen syksy mistä pidän. Pääsee vuorautumaan lämpöisiin huiveihin ja neuleisiin, mutta ei tarvitse kauhistella märkiä varpaita tai jäätävää räntäsadetta. Tykkään! Peukut siis pystyssä, että tällaisena se syksy pysyisi vielä...

16.10.2015f

Oli tietenkin heti pakko päästä ottamaan yhteiskuva. No, eipä oikein näyttänyt millään onnistuvan. Itse ainakin olin nälkäinen, jolloin lievää levottumuutta oli havaittavissa. Se näkynee kuvasta aika hyvin, sillä tämä taisi olla ainoa kuva, joka suht julkaisukelpoinen. Mutta hyvä että tällaisiakin kuvia, näkyy ainakin että on tullut naureskeltua aivan aidosti.

16.10.2015e 16.10.2015c

Ruokailua ja jauhantaa oli meidän ohjelma täynnä. Hyvin saatiin kyllä aika kulumaan ja vaikka osan kanssa nähdään useasti salilla viikossa, niin onhan tällaiset aivan asia erikseen. Todettua tulikin monta kertaa, että aivan kuin ulkomailla olisi. Oli siinä ihan pakko itselle muistutella, että näin ei kuitenkaan ollut ja lähistöllä olevat ihmiset todellakin ymmärsivät, mitä suuta aina päästi.
Salaatti oli kyllä niin hyvää ja täyttävää! Paikka oli soma kahvila nimeltään Kaffila, jonka Iida oli etukäteen meille valinnut. Sama päti myös vohveli paikkaan, jonka nimi myös osuvasti Vohvelikahvila. Joten jos Tampereelle eksytte piipahtamaan, niin kannattaa noissa paikoissa kyllä käydä! Näin "ei-tamperelaisena" voin vahvasti suositella. Varautukaa kuitenkin, että varsinkin Vohvelikahvila saattaa olla aivan täynnä. Kiinnostuneille, niin Kaffila sijaitsee Aleksis Kiven kadulla ja Vohvelikahvila Ojakadulla.

16.10.2015a

No pitihän tyttöjen nyt shoppailemaan päästä. Ja noh, äänekkäitä oltiin, kommelluksia tapahtui ja pelleilyksikin se meni. Mutta sellaista se on välillä vain oltava, hauskaa ja huoletonta. Kaikenlisäksi nauruhan pidentää ikää, ja ainakin me aijotaan pitkään täällä olla ihmisten katseita kääntämässä. On muuten pitkään tuollainen huopahattu mietityttäny, monta kertaa olen päähän pistänyt erivärisiä ja kokoisia, mutta edelleenkin ovat jääneet kauppaan. Miksi? Koska pääni on selkeästi aivan liian pieni, kaikki ovat nimittäin yksinkertaisesti olleet aivan liian isoja. Näin kävi myös tällä kertaa.

Nostalgista tuossa reissussa oli se, että samaan aikaan viime vuonna käveltiin pitkin Islantia samaisella porukalla. Seuraavaksi onkin meillä Slovenian valloitus, mutta siihen on tosin vielä vuosi aikaa. Sitä odotellessa mahti perjantaita kaikille ja vielä viimeiset ilot tästä syyslomasta, ennen kuin palaillaan takaisin arjen pariin.

2 kommenttia:

  1. Ihana blogi ja tykkään bannerista tosi paljon!
    Jäin lukijaksi! :)

    http://therhythmoftherush.blogspot.de/

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!