lauantai 2. tammikuuta 2016

'16

2.1.2016
 
Ollaan jo vuoden 2016 puolella, mutta rehellisesti sanottuna aivot lyö aivan tyhjää. Viikkoon en ole konetta avannut, en ainakaan blogi mielessä. En tiedä onko syynä ollut se kiire ja lievä stressi, jonka vuoden vaihtuminen aiheutti. Piti nimittäin muistaa ruokien aineksia, muita härpäkkeitä, siivota, tehdä niitä ruokia ja mitäs kaikkea muuta nyt valmisteluihin aina tarvitsee. Tosin ehtihän sitä muutakin siinä tehdä, kuten käydä katsomassa uusin Star Wars. Oli muuten aika iso juttu tällaiselle "piilo"fanille, mutta jotenkin ei siitäkään osannut nauttia.

Vuoden vaihtumisen suhteen, minulla on aina ollut jokin outo tunne. Ei ole siis mitään syytä, mutta jotenkin aina olen hyvin haikea, jopa vähän sekavalla päällä. Eikä siltä itkemiseltä vältytä. Tämänkään vuoden vaihtuminen ei ollut mikään poikkeus ja jopa itse yllätyin siitä kuinka paljon sitä itkua sitten loppujen lopuksi tulikin. Niin se vain on, että kerran kun sen padon avaa, niin se on menoa se. Onneksi apu oli tälläkin kertaa lähellä ja sain silti nauttia vuoden vaihtumisesta Iidan kanssa, joksenkin sitten itkuisissa merkeissä. Eli sanotaanko näin, että perinteinen vuoden vaihdos (nauru-itku hymiö). Oli kyllä yksi parhaimmista illoista ja juhlinta jatkuikin ihan aamuun asti. Sitten odottikin se siivoominen. Ei niin kiva. Todellakaan. Kaamea sanoisinko.

Jotenkin koko tuo vuoden vaihtuminen tuli niin nopeasti, etten ehtinyt pohtia edes kulunutta vuotta. Sitä kuinka paljon elämäni on vuodessa muuttunut, puhumattakaan itsestäni. Kaikesta ja tarkoitan todellakin kaikesta huolimatta mitä onkaan vuoteen mahtunut, niin niitä kivoja kuin ikäviä asioitakin tarkasteltaessa, on ollut elämäni paras vuosi. Ehkä se kuitenkin menee niin, että jokainen vuosi on vain toistaan parempi, kaikesta huolimatta. Toistan tässä nyt itseäni, sillä pää ei oikein toimi kaiken lagailun ja loman ansiosta, joten eiköhän pistetä tämä postaus purkkiin ja kauppaa. Vielä on siis lomaa jäljellä ja siitä aion kyllä nauttia, jotta kevään jaksaa puristaa täysillä. Sen tiedän, että kova kevät tulossa, mutta eiköhän siitäkin elossa selvitä. Kaikesta selviää aina, sen olen tänä vuonna oppinut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!