keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Buffet päivä

Kyllä nämä kevään ilmat on ihan parhaita, tosin koska en näköjään koskaan voi olla täysin tyytyväinen mihinkään (mikä on ihan hirveän ärsyttävää!) niin kyllä niitä auringonotto säitä voisi tulla tänne päin. Nyt on ainakin toistaiseksi ollut vielä liian kylmä, etten ole rohjennut mennä makoilemaan tuonne pihalle. Vakavasti harkitsin tänään, mutta taidanpa jättää sen vielä välistä. Ensiviikoksi on onneksi luvattu sitä lämpimämpää, joten ehkä silloin rohkenen mennä.

27.5.2015
//Laukku:BikBok/Aurinkolasit:RayBan//

Viime viikolla lähdettiin Inksun kanssa nauttimaan Helsingin keväästä. Tai oikeastaan metsästämään farkkushortseja. On muuten ihan hirveää, kamalampaa kuin farkkujen ostaminen. Kun niiden pitää olla täydelliset. Ja jokaisessa on se jokin "vika", jokin joka saa ne jäämään kauppaan. Tuntuu oikeasti siltä, että tänä kesänä tyydytään sellaisiin melkein farkkushotseihin. Aika pyllystä, kun niillä minä melkein sen koko kesän tulen kuitenkin talsimaan... No etsintä on vielä käynnissä, eihän tämä nyt ole ihan vielä luovutuspisteessä.

27.5.2015a

Siitä päivästä sitten tulikin sellainen syöpöttely-päivä. Käytiin ensiksi Tokyo 55 vetämässä kunnon sushibuffat. En voi kun olla ylpeä siitä, että Inksukin on nyt sushista oikein innostunut. Tuolla on kyllä aika hyviä susheja tullut taas. Silloin joskus kun ensimmäistä kertaa kävin, niin ihan perus susheja oli vain, mutta nyt varsinkin tuo missä on ilmeisesti vähän uppopaistettua rapua on ihan yksi lemppareista. Joten leimoja on sadellut kausikorttiin...

27.5.2015b

Ja tietenkin kun yksinkertaisesta masensi vain niin paljon, niin kun ehdotus kuului Kakku Galleriasta, oltiinkin jo menossa. Ei tarvinnut toista kertaa sanoa. Ainoa mikä oli tässä se, että oltiin ensiksi menossa Bulevardilla olevalle, mutta koska ei jaksettu kävellä päädyttiin Fredalla olevalle. Aika jännä että sijaitsee kaksi noin lähekkäin toisiaan. Mutta ainakin siitä päätellen kuinka täynnä paikka oli, niin en ihmettele.
Kakkubuffet siis kyseessä, mutta saa ostettua tietenkin erikseenkin ja mukaan. Ideana on, että saat valita aina kolmesta kakusta tai leivoksesta kerrallaan. Sitten vain syöt, nautit ja käyt hakemassa lisää. Ja ai että ovat hyviä! Oma lemppari oli kyllä ehdottomasti tuo pyöreä leivos, eli punaherukka-vanilija. Kannattaa siis maistaa! Ja varma on se, että tuonne mennään uudestaan, mutta tällä kertaa niin, ettei ole sushibuffet alla. Jaksaa silloin paremmin.

Nyt palaan takaisin jumppamaailmaan. Viikonloppuna sitten onkin juhlinnan aika ja kerrankin minulla taitaa olla kaikki tarvittava kasassa!

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

"Jotkin asiat ovat kultaakin kalliimpia"

Tässä on ihan päivät sekaisin. Ei yhtään tunnu sunnuntailta ja aamulla herätessä unenpöppörössä luulin vielä että on maanantai. Kunnes katsoin kännykkää ja eip, sunnuntaihan tänään on. Ihan hyvä huomata siinä vaiheessa, olisi muuten päivä mennyt aika sekaisin. Tosin Inksu olisi varmaankin töihin lähdöstä muistutellut, joten enpä tiedä. Mutta joo, kotiin on palattu reissuilulta ja jälleen kerran oli todettava oman sängyn ihanuus.
 
24.5.2015

Matkaan lähdettiin aurinkoisin tunnelmin joka oli kyllä vähän masentavaa. Tuli sellainen aurinkoinen päivä vietettyä melkein kokonaan tien päällä, kun ihan hyvin olisi voinut ulkona olla ottamassa aurinkoa. Toivotaan että ensiviikolla aurinkoiset säät ovat jälleen kuvioissa, silllä tämäkin päivä menee hallilla vietellen.. Sisälajin parhautta! Mutta takaisin tähän matkaan. Kuopio suuntana ja bussi täynnä hälinää. Kuskille kyllä iso hatun nosto ettei mennyt hermot, minulla varmaan olisi mennyt. Joten aika helpottuneena kun sitten siinä yhdeksän aikaa illlalla rantauduttiin Kuopioon Sokos Hotelliin.

24.5.2015a

Pitihän siinä ruokaa saada, kun ei oikein kunnolla ollut tullut syötyä koko päivän aikana. Seikkailu ei tullut kuuloonkaan joten hotellissa olevaan Fransmanniin mentiin. Ja en tiedä johtuiko se siitä nälästä vai mistä, mutta nuo tattitorteliinit olivat vain niin hyviä! Nami nami. Vähän siinä oli ongelmia kun iso porukka oltiin ja paikalla oli myös muitakin isoja porukoita, niin sitten siinä kesti. Ja kesti. Ja kun kellokin alkoi olla jo aika paljon, aamulla aikainen herätys niin yksi jos toinenkin alkoi olla kärttyisä. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin, vaikka tulinkin siinä vitsillä heiteltyä että otetaanko juoksuruoat. En siis oikeasti tee sellaista! Ihan näin selveydeksi ettei kukaan sellaista luule...
 
24.5.2015g
//Ilme kohillaan ja sillee...//

Niin ja kuten kuvasta näkyy meillä oli oma sauna huoneessa! Ai että sitä ilon ja aidon hämmennyksen määrää. Ei minulla ainakaan ole koskaan aikaisemmin ollut hotellihuoneessa saunaa. Kiitos kyllä kuului Inksulle ja hänen suhteilleen. Niillä taidettiin tämä sauna saada. Ja arvatkaa harmittaako kun jäi sauna käyttämättä siinä kaikessa hälinässä? No ihan v*****i! Minulla on nimittäin sellainen viha-rakkaus-suhde saunan kanssa ja tällä hetkellä ollaan siinä rakkauden suunnalla.
 
24.5.2015e

Aamulla olikin oikein super aikainen herätys ja siis no, rehellisesti sanottuna niitä yöuni tunteja oli ehkä aavistuksen liian vähän. Mutta eipä siinä mitään, onneksi kaikki tällainen on siinä mielessä tuttua että vaikka aamulla olikin sellainen "aivot lyö tyhjää" hetki, niin kyllä jollain ihmeen tavalla olin saanut vaatteet vaihdettua ja meikkiäkin naamaa. Tosin en tiedä kuinka monta kertaa kävin siinä laukulla ja tulin takaisin istumaan sängylle ilman että siinä oli tapahtunut mitään uutta. Sellaista päätöntä vaeltamista oli siis se aamu täynnä. Varmasti jos olisin ollut huoneessa yksin, niin istuisin siinä sängyllä varmaan edelleenkin ja katsoisin tyhjäkatse silmillä laukkua. Onneksi näin ei kuitenkaan ollut.
 
24.5.2015b

Mutta ai että kun sai sen hotelliaamupalan siihen eteen! Voi kun sellaista olisi vain joka aamu, mutta eipä ole tässä ollut. Ja liian harvoin siitä aamiaisesta saa oikeasti nauttia. Tuntuu että aina on kiire johonkin... Tänä vuonna kun sinne ulkomaillekaan ei pääse lähtemään... Yhyy, mikä masennus tässä iskeekään vielä kun tuota pekonia edes ajattelen. Iso masennus. En pääse tästä ehkä yli, pitää aamulla pinkaista kauppaa. No ei nyt sentään, enhän minä sellaisia jaksa!
 
24.5.2015f 24.5.2015d
//"Jotkut asiat ovat kultaakin kalliimpia"//

Pitkä kausi takana, ollaan itketty niin ilosta ja surusta, väännetty hampaat irvessä liikkeitä ja perjaatteita, tapeltu, halattu, epäonnistuttu ja ylitetty itseään. Ja siinä sitä oltiin, Cup-voittajia.  Kaikki on ollut sen arvoista, kun sai sen pokaalin ottaa käteen. Kauden alussa asetettu tavoite saavutettiin ja kyllä sitä on itse ainakin pessimistisenä ihmisenä oltu epätoivossa. Varsinkin itseni suhteen. En oikein tiedä ymmärtääkö kukaan muu Inksun lisäksi kuinka iso asia tämä on. Mutta eipä sillä merkitystä, sillä se on saavutettu. Ja en tässä voisi kaikesta siitä vääntämisestä huolimatta sanoa muuta kuin että olen niin ylpeä tytöistä. Myös koko tuo kisa oli yksi parhaimpia kisoja joissa olen itse ollut. Se fiilis mikä joukkueella oli kilpailun alusta loppuun oli jotain sanoinkuvaamatonta. Sellaista jossa ehkä kiteytyy hyvin se joukkuehenki sana. Joten vähän ehkä harmittaa, että se kesäloma tulee tässä nyt. Tosin lomalle on kyllä ihan kiva päästä. Tuli nimittäin todettua, että aika poikki on kyllä oltu. Ja nyt saa sitten viimein hengähtää. Hei unettomat yöt, lukuiset paniikki viestittelyt, kisa tariffien täyttelyt ja muut väännöt. Me tapaamme onneksi vasta ensi keväänä.

24.5.2015c

Auringon saattelemana sitä sitten palattiin takaisin Helsinkiin. Sain hiuksiinkin matkalla uuden kampauksen ja taitaapi tulla sille käyttöä tässä kesällä! Pitää vaan itse hommata taas sitä kärsivällisyyttä väkertää omia hiuksia, nyt kun niitä nutturoita on kiireellä tehty, niin ei hirveästi sitä intoa ole. Mutta eiköhän se tässä palaudu vajaassa viikossa! Ja onhan tässä viikonloppuna heti lauantaina jo sellainen juhlarupeama, että pääsen jälleen vähän tappelemaan näiden kanssa. Niin helppohoitoiset hiukset, mutta niin mahdottomat kampauksien suhteen. Kiharat eivät pysy ikinä ja hiukset eivät vain ole koskaan mielestäni ojennuksessa... No onneksi siihenkin on tottuttu ja pidän hallituista kaaoksista.

Joten vaikka nyt jatkuvatkin jumppajutut, niin täällä blogin puolella varmaan niistä ollaan hetki taas hiljaisuuden peitossa. Kunnes sitten kesällä heinäkuussa alkaakin seuraava rupeama. Mutta nyt pakenen Once Upon a Time:n pariin, (johon olen muuten todella pahasti jäänyt koukkuun) ja unohdan tämän oman elämäni kokonaan hetkeksi. Ensiviikolla onkin menoa jos mikä päivä, joten palaillaan sitten heti kun kerkiän! Vähän on ostoksia esiteltävänä sekä random kuvia. Hyvää alkavaa viimeistä koulu viikkoa ainakin monille!

torstai 21. toukokuuta 2015

HKI-TKU-HKI

Hui, viikossa ollaankin jo yli puolessa välissä ja kauden viimeiset kisat ihan nurkillaan. Perjantaina onkin lähtö kohti Kuopiota, joten henkistä valmistelua bussissa istuskeluun. Siellä sitten vietelläänkin vähän viikonloppua kisojen ja tuomaroinnin merkeissä. Sitten kausi pulkassa ja kohti uutta kautta! Mutta palataanpa taaksepäin.

Turkuun tuli lähdettyä pienelle hermolomalle ja ah että oli ihanaa päästä sinne Marjutin hoiviin. Sai kyllä paljon asioita pään sisällä selvitettyä. Niin ja olihan siinä maanantaina pääsykokeetkin! Helsingissä siis ja ennen lähtöä kävin sen tekemässä. Eipä niistä sen enempää... OnniBussilla mentiin ja en voi kyllä liikaa sitä kehua. Minusta ainakin toimii tosi hyvin ja hinta on kyllä bueno. Nytkin tuli lipuista maksettua 5e/kpl. Eli ei paha, ei todellakaan verrattuna esim. junalippuihin. Turussa meitä odottikin sitten aika sellainen sateisemman puoleinen sää. Se ei kuitenkaan estänyt kaupoissa kiertelyä. Ja onneksi kaupat nyt sijaitsi saman katon alla, niin eipä se sadekaan haitannut. Ja hyvähän on se sadepäivä tuommoiseen kuluttaa, eipähän mene auringot hukkaan.
 
20.5.2015 20.5.2015a

Kaupassa käytiin hakemassa pizza tarvikkeita. Kyllä siinä oli nälkä ehtinyt tulla kaikessa kiertelyssä joten ei muuta kuin pizzojen tekoa ja uuniin. Oli kyllä hyviä, vaikka ei mitään ihmeellisiä aineksia pizzoihin laitettukaan. Kyllä vain ne kotitekemät on hyviä, tosin en tiedä voiko näitä pizzoja kotitekoisiksi laskea, kun pohja on ihan kiltisti noukittu pakastehyllystä. Mutta tarpeeksi lähelle. Tosin kyllä se Ristoranten Mozzarella pizza on vielä toistaiseksi täysin voittamaton.

Muuten ilta kului ihan vain jutellen ja kyllä se pään selvittämminen on sellainen asia joka jokaisen täytyisi tehdä aina välillä. Eihän kännykänkään muisti loputtomiin kestä. Sekin on tyhjennettävä. Joten mieli tyhjänä tai ei nyt tyhjänä, mutta asiat selkeämpinä startattiinkin aurinkoiseen tiistaihin. Oli kyllä aivan edellisenpäivän vastakohta tuo sää. Siitä inspiroituneina lähdettiinkin ihan kävelemään vaan. Ja kyllä sitä lämmintä oli ainakin paikoitellen. Jokivarressa kun vähän tuulini niin viileäksi kävi, mutta onneksi oli huivi mukana jonka sitten vain kiedoin ympärille. Tuli myös ensimmäiset kiskajädet minulla ostettua! Tärkeä merkki sekin aina kesästä.

20.5.2015c
20.5.2015d

Siinä sitten istuskeltiin jädejä syöden ja tulevasta kesästä puhuen. Ja siinä kyllä tuli sekin asia taas tajuttua (tällein ajoissa), että kohtahan on jo YO-juhlia. Mihin oikein se vuosi taas meni? Kun ei tuota koulua ole, niin ei jotenkin osaa hahmottaa tuota vuoden kulumista. Kun muilla on hehkutusta 2 viikon koulusta jäljellä ja itse on vaan että öö tänään on kyllä keskiviikko. Mutta niinhän se menee ja peukkuja pystyssä pitelen että minäkin pääsisin ensivuonna näiden kesäloma odottajien joukkoon. Se nähdäänkin sitten siinä kesä-heinäkuussa. Sinne asti pitää vielä jänskättää....!

20.5.2015b

Nälkä alkoikin siinä sitten pikkuhiljaa painaa, joten ei muuta kuin roskat roskiin ja kohti ruokapaikan metsästystä. Blanko nyt siinä oli viime kesän seurauksena mielessä, mutta koska lounasaika oli mennyt jo umpeen, niin kyllä se hinta on sellainen että spessumpaa tilaisuutta täytyy odotella. Joten kierreltiin siinä, mutta koska ei oikein mikään paikka napannut, suunnattiinkin Kauppahalliin. Sushille! Ja oli kyllä I S O J A. Tilattiin kolme makirullaa eli yhteensä tuli 30 palaa. Ja kyllä viimeisten palojen kanssa sai taistella... Voitto tosin meille ja siitä sitten alkoikin jo olla aika talsia kohti takaisin Marjutin kämppää. Illalla palasinkin kotiin ja melko väsyneenä tulikin sitten nukahdettua. Vaikka tykkään tuollaisista reissuista paljon, niin kyllä se on ihanaa palata omaan sänkyyn nukkumaan. Varsinkin väsyneenä.

lauantai 16. toukokuuta 2015

Hiuksille, kynsille ja jaloille

Huomenia! Tuntuipa oudolta, kun pystyi lauantaina pistää herätyskellon soimaan 11:30. Enhän minä silloin herännyt, ehei, tottumuksesta pomppasin jo ylös 9 jälkeen ja fiilis oli heti että missä pitää olla. Olenko myöhässä?
Eilinen vapaapäivä ainakin sekoitti hieman minun sisäistä kalenteria. Eilen ei nimittäin töitä ollut, sillä Kisahalli oli varattu ja on itseasiassa koko viikonlopun, Hki City Run -tapahtumaa varten. Joten helatorstain lisäksi tehty muitakin erityisjärjestelyjä. Outo fiilis siis on tässä rennosti maata lauantaiaamuna. Tähän voisi jopa tottua! Mutta hahaa, niin varmaan...

16.5.2015

Sitä sitten tulikin nautittua tuosta vapaapäivästä sekä palkkapäivästä täysin rinnoin. Muutama asia oli ollut must-ostoslistalla ja nyt ne sain vihdoin hankittua. Vielä sellainen muutama tarpeellinen asia odottaa vielä ostamista, mutta nyt ne "tärkeimmät" on hommattu. Pitää kyllä tämä kuukausi ottaa ihan rauhassa ja chillailla tuon rahankäytön kanssa. Harmi vaan että se kesä on tulossa... Noh ei masistella nyt sen suhteen vielä.

16.5.2015b
 //Tangle Teezer: Anttila 16,90e//

Kun tuli hiukset pestyä huomasin erään asian: vaalennettu osa oli paljon karheampaa kuin se oman värinen tukka. Sellaista peruukki/hamppumaista. En tiedä onko se sitten jotenkin tuo vaaleapigmentti, mutta tuli hetkeksi lievä sydänkohtaus saatua siinä. Tämän seurauksena tuli huomattua myös, että hiusten harjaaminen tuntuu aivan erilaiselta. Vanha harja kun ei ehkä ole sitä parasta laatua ja sitä en ole käyttänyt muutenkaan mitenkään ahkerasti. Nyt kuitenkin harjauksesta on tullut osa minunkin rutiinia (viimein!) juuri koska vaalennetut hiukset hamppuuntuvat suihkun jälkeen. Harjauksen jälkeen ovat kuitenkin ihan normaalit. Mistä johtunee...?
Inksulta tuli lainattua Tangle Teezeria ja näin ollen tuli siinäkin sitten todettua että pitäisi varmaan oma ostaa. En sitten tiedä mitä ihmeellistä tuossa harjassa on, kun märkiä hiuksia voi harjata ja selvittää ainakin minun vaalennettujen takut nopeasti. Minä kun en se kärsivällisin ihminen ole, varsinkaan hiuksien suhteen. Niin kiitollinen saan olla siitä, että nämä ovat helppohoitoiset olleet koko ikäni.

16.5.2015c
//Essie: Anttila 14,90e//

Luottolakka ja olin päästänyt sen kuivumaan!!!!!!! Mikä minua oikein on vaivannut? Ärsytyksen määrä oli aika iso, kun niitä oli jo alle muutenkin kertynyt muutama. En tosin voi vielä kynsiä lakata, sillä kisat odottavat, mutta heti niiden jälkeen kynnet taas lakkaukseen. Tällaista "värikästä" siis kesää kohden tulossa kynsiin. Pakko on nimittäin myöntää, että kyllähän se musta ja valkoinen sopii vain niin hyvin asuun kuin asuun... Milloinkohan minulla on viimeksi nähty värikkäät kynnet? Taitaapi mennä viime kesän puolelle. Vuosi..?
 
16.5.2015a
//Kookosöljy: Life 12,90e//

Tämä onkin vähän tällainen jokeri. Minulla on todella kuivat jalkapohjat, kiitos niistä lukuisista tunneista joita on treenihalleilla vietetty ja ovat sen saaneet aikaan. Myös se, että olen todella huono hoitamaan pitkäjänteisesti ihoa tai hiuksia, on varmasti osa syyllinen tähän. Niinpä olen pitkään toivonut sellaista "ihmetököttiä", joka vaikuttaa heti ja joka on sellainen helppoakin helpompi käyttöinen. Niinpä kun lukiessani Overjoyed -blogia ja siellä tämän purnukan näin, niin olihan sitä pakko päästä itsekin kokeilemaan. Aiheeseen liittyvään postaukseen pääsee TÄSTÄ. Ja muuten toimii! En oikein uskonut ja skeptinen olen melkeinpä mille tahansa rasvalle, mutta eilen illalla laitoin vähän jalkoihin ja ovat kyllä jo pehmeämmät! Niinkuin huomattavasti vielä. Eli eiköhän kohta rasvata koko kroppa tällä, niin jo on pehmeää. Varsinkin kun tosiaan sitä rusketustakin olisi kesällä tarkoitus metsästää niin eipä iho pääse kuivumaan. Ainoa huonopuoli tuossa on tuo purkki. Vähän liian iso on kyllä minun makuun, siis riittoissa joo, eikä tarvitse koko aikaa kaupassa ravata, mutta hieman mietityttää saakohan tuota koskaan kulutettua... No aika näyttää!
Tuli myös ostettua vaatekappalekin, mutta  vielä ei ole aika sen esittelyyn. Lähempänä kesää sitten. Sen kuitenkin sanon, että oli kyllä aika nappi ja vielä heti löytyi! Nyt on muutenkin paljon sellaisia "minun tyylisiä" vaatteita myynnissä. Tässähän on ihan häkeltynyt ja ei oikein tiedä mitä pitäisi hankkia, mitä on jo ja äh, hämmennys.
 
16.5.2015e

Aluksi ei meidän pitänyt syödä, mutta toisin kävi. Hirveä nälkä siinä yllätti ja ei nyt tyhjällä vatsalla voi keskittyä mihinkään. Niinpä pienoisen pohdinnan jälkeen tuli todettua, että pastaa sen olla pitää. Eli Forumin Italoon ja masut täyteen. Oltiin varattu tarpeeksi aikaa, mutta tietenkin meidän oli silloin viimehetkellä pakko mennä juuri syömään. Ei voitu mennä ajoissa.. no onneksi ollaan molemmat tottuneet syömään nopeasti. Ja jäi siihen vielä pari minuuttia aikaa käydä ostamassa leffaan eväitä. Leffaa kun ei oikein voi katsella ilman sitä mussutusta, oli nälkä tai ei.

16.5.2015d

Päivän siis kruunasi vielä leffa, Pitch Perfect 2 ja ai että oli hyvä leffa! Niin olin tosin veikkaillutkin mainosten perusteella ja vaikka ei meistä kumpikaan ollut sitä ensimmäistä osaa nähnyt, niin eipä haitannut. Hyvin vitsit kyllä uppos ja se musiikki! Ei ihme että on saanut niin ison suosion. Ja olihan sitä kotiin päästyä pakko katsoa ensimmäinen osa. Pääsi kyllä minulla lemppari leffojen joukkoon. Nyt alkoikin aurinko jo paistamaan, joten eiköhän sitä mennää aamiainen syömään ja vähän musaa etsimään.

torstai 14. toukokuuta 2015

Aamu löpinöitä

14.5.2015

En tiedä teistä, mutta minua ainakin piristi nähdä tuo ihanainen aurinko tänä aamuna kun heräsin. Itseasiassa siihen auringon valoon rauhassa heräilinkin, sillä lomapäivähän tämä on, mikä tarkoittaa sitä, ettei herätyskellon olemassa olosta ole tietoakaan. Yleensä nimittäin herätyskellon laitan soimaan monta kertaa, ensin puolituntia ennen ja sitten siitä silloin kun pitää herää jonka jälkeen saatan laittaa vielä muutaman minuutin välein herätyksiä. Näin olen joskus alkanut tekemään, ken tietää miksi ja nyt kun siitä on tullut oikein tapa, niin on ihan mahdotonta päästä siitä pois. Aina on nimittäin siinä unessa herätessä takaraivossa se, okei vielä puolituntia. Se on kai joskus ollut se pointti, se että saa vielä kerran torkahtaa. Mutta ai että jotenkin inhoan sitä herätyskellon ääntä, tosin se kai se pointti onkin. Vanhassa kännykässä olin laittanut mielekkäämmän äänen soimaan, jonka seurauksena en aina herännytkään herätyskelloon. Siitä viisastuneena siis kärsitään jäätävästä äänestä, mutta ainakin herätään. Parempi näin.

14.5.2015a
14.5.2015b
//Mustelmat jalassa ovat parasta! Keltainen läiskä oli ennen liila...//

Nyt kun on melkein vuoden tullut kotona vieteltyä (okei kuulostan ihan pienen lapsen äidiltä...), niin olen päässyt vihdoin ja viimein näiden parinkymmenen vuoden jälkeen siihen aamiaisen makuun. Kun ei aamuisin ole ollut sellaista tulipalo kiirettä, niin rauhassa on voinut väkerrellä sitä aamiaista ja mussutella kaikessa rauhassa. Okei, ei se nyt joka aamu ole ollut yhtä ruusuilla tanssimista, mutta tämän parempaan ei ole pystytty koko elämäni aikana. Se että olen saanut alas enemmän kuin yhden hedelmän tai pienen leivän, niin se on jo jotain! Niille tiedoksi jotka tietämättömiä ovat, niin minulla on jo syntymästä ollut aamuisin ongelmia syömisen kanssa. En ole vain yksinkertaisesti saanut ruokaa alas liian aikaisin. No mikä on sitten liian aikaisin? Se, että minun täytyy syödä heräämisestä puolen tunnin sisällä. Ja se on oikeasti ollut kova haaste, kun en aamuihmisiä muutenkaan ole. En sitten yhtään.

14.5.2015c

Näin hieman edes aiheeseen liittyen, tuli muuten vihdoin ja viimein ostettua Pop Tartseja. Vähän katsoin epäilevästi kun pakkauksen avasin ja tuollainen laatta sieltä tuli. No mikrossa lämmitin, sillä meidän paahdin on siltä ajalta, kun näistä ei vielä tiedetty mitään, ainakaan täällä Suomen maassa. Joten päätin ottaa kerrankin varmanpäälle ja turvallisuuden nimissä toimia. Mutta ai että ovat makeita! Siis minä olen kunnon sokerihiiri, mutta alkoi olla tuo jo minullekin melkein liikaa. En siis sano että on pahan makuista, hyväähän tuo on, mutta makeaa! En todellakaan ihmettele, että jenkeissä on lasten makutottumukset vähän toista luokkaa, tiedän etten ikinä olisi millään hinnalla saanut vanhempiani ostamaan noita. Tai ehkä olisin, mutta se olisi loppunut kuin seinään heti sen jälkeen, kun olisivat yhden tällaisen maistaneet. Voi tietenkin olla, että minäkin ostin sen makeimman version, mutta huhheijaa kun oli makeaa. Kuitenkin täytyyhän paketti loppuun syödä ja ovathan nämä hyvä korvike jäätelölle pahanpäivän varalta. Tytöt, tiedätte mitä tarkoitan... Ja miksi ei pojatkin.

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Kesäfiilistelyä

Yhyy, kun on tässä nyt katsellut ikkunasta ulos niin kyllä on sitä kesää tullut ihan hurjasti ikävä. Vaikka keväästä pidänkin tooosi paljon, niin kyllä sitä kesää nyt odotellaan. Suomen kevät kun tällainen sateisemman puoleinen on... Ja ikävään ei tosiaankaan auta se, että kone pursuu kesäkuvia, niin ja olihan niitä tietenkin sitten ihaan pakko katsella. Tuntuu kyllä siltä, että viime kesästä olisi ikuisuus, mutta kyllä tapahtumat, matkat ja reissut on ihan tuoreena mielessä. Ehkä tämä on sitten osa sitä vanhenemistakin, kun aika vaan viilettää nenän ohitse.

KesäCollage2014a

Täytettyäni 18 onkin sitten tullut ravattua ulkomailla millon missäkin, mihin vuoden aikaan sattuu. Kesällä on sitten otettu nuo etelän kohteet ja sinne rannoille lähdetty, mutta tänä vuonna se taitaapi jäädä kokonaan väliin. Onneksi kuitenkin on tuo Ruissi, jota odotan kyllä innolla. Heinäkuuhun asti sitä saa kyllä odotella, mutta niinkuin jo sanoin, aikahan sujahtaa tässä ihan ohitse. Joten pian varmaan ollaankin jo kamat kasassa kohti Ruissia!

KesäCollage2014b

Viime kesänä jäikin kokonaan mökkeily kokematta, jos ei nyt tuota Kuortaneen leiriä lasketa, ja eihän sitä lasketa! Sitähän voisi oikein tavoitteeksi ottaa tuonne mökille lähtemisen, ainoa ongelma tässä nyt ehkä on se, ettei meidän perheellä enää mökkiä ole. No, sehän on vain pieni este, joten kyllä, mökille tänä kesänä kiitos! Eräjormailemaan on vain valitettavasti kesällä edes kerran pakko päästä.  Ja grillaamaan! Tosin sitä voi hyvin tehdä täällä kaupungissa melkein missä vain, kuten tuli jo useasti viime kesänä todettua. Milloin sitä grillattiin kerrostalon parvekkeella (hehe...) ja milloin biitsillä koriskentällä. Kyllä hätä keinot keksii.

KesäCollage2014c

Se on kyllä varmaa, että tänäkin kesänä aion syödä rapuja, viettää huolettomia kesäöitä, nauraa paljon, laulaa ja tanssia kesäbiisien tahtiin, mennä lintsille tai särkänniemeen, hommata edes jonkin asteen rusketusrajat, käyttää uusia ihania Triangl -bikinejä ja mikä tärkeintä, viettää sitä ihanaa aikaa rakkaiden ihmisten kanssa. Faktana tähän lisättävänä, että kyllä sitä tulee työjuttujen ääressäkin oltua, varmasti ihan hermoromahdukseen asti. Mutta onneksi siinä on sitten nuo muut asiat vastapainona ja hetkellisesti kisastressin osalta saa hengähtää. Ja kyllähän totta se on, että kesällä on kaikki vain parempaa. Mistä lie johtunee, mutta näin se vain on. Ainakin minusta.

tiistai 12. toukokuuta 2015

Uusi blogiyhteisö

Aamulla blogeja tuttuun tapaan selatessa huomasin, että Suomeen on saapunut uusi blogiyhteisö, blogipolku.com. Ainakin näin miten tässä on aamutuimassa ehtinyt selailemaan kyseistä sivustoa, niin omaan silmään on kyllä osoittautunut oikein mieleiseksi. Aika vastaavanlainen kuin tuo blogilista, mutta ilmeisesti sellainen astetta päivitetympi versio. Paljon siistimmän näköinen ja blogeja löytyy kätevästi ja huom S I I S T I ulkoasu. Olen muuten huomannut että tuosta siististä ulkoasusta on jotenkin tullut se minun ensimmäinen asia, jonka blogeissa kiinnitän. Okei kuulostaa tosi hassulta ja sellaiselta, että eikö nyt kaikki. Joo, mutta vaikka teksti olisi kuinka hyvää, mutta jotenkin ulkoasussa on jotain joka ei itseä miellytä jää blogi seuraamatta. Siksi myös tämän blogipolun ulkoasu on niin iso plussa.


Blogipolulla on menossa haaste, jossa se arpoo 100 euron arvoisen S-Ryhmän lahjakortin. Aika bueno summa, joka tulee kesällä kyllä tarpeeseen varmasti joka pärtälle. Joten olihan sitä itsekin pakko osaa ottaa. Eli jos blogin kirjottajia toiselta puolelta ruutua löytyy ja ette ole vielä käyneet kyseistä sivua kurkkaamassa, niin hopi hopi! Ja myös ne joilta tuo oma blogi uupuu, niin kurkatkaa, sillä sieltä kyllä niitä uusia blogeja kätevästi löytää.

Mutta nyt ehostusta naamaan ja kipittämään kohti keskustaa. Inksun kanssa pitkät palaveeraukset tulossa ja juoruja juoruja sinne väliin. Harmittaa vaan kun tuo rahatilanne on mikä on ja palkka tulee vasta viikon lopussa, tosin ainahan sitä tässä tilanteessa melkein ollaankin...


maanantai 11. toukokuuta 2015

21 ja uusi tukka

Huh, on taas viikko mennyt ihan super nopeasti ja blogin puolella vallinnut jäätävä hiljaisuus. Pitää kyllä taas siitä niskasta oikein ronskisti ottaa kiinni ja yrittää saada vähän tuota touchia takaisin. Nyt tosin kun tämä kilpailukausi sekä pääsykokeisiin "luku" vieneet omaa aikaansa tästä kuukaudesta, unohtamatta synttäri humua, joka on nyt vallinnu viikon verran. Ei tarkoituksella, ihan vähän niinkuin puolivahingossa. Mutta sitten asiaan, eli pieni katsaus viikkoon!

Untitled

Keskiviikkona koitti aika jännittävä päivä, sillä olin varannut kampaamosta ajan. Juu ei se ole se jännittävä osa, vaan se, että minulla värjättiin hiuksia ensimmäistä kertaa koko elämäni aikana! Pakko kyllä sanoa että jännitti aikalailla, vaikka kylmähermoisena olinkin.
Sellainen juttu kävi, että vakkarikampaaja, jonka luona olen käynyt 10 vuotta, joutui lopettamaan, sillä tuli noille kampaamo aineille allergiseksi. Onneksi löytyi kuitenkin hänen entinen työkaveri, joka on itseasiassa joskus nuorempana hiukseni laittanut. Eli Studio Blissiltä aika Marikalle ja tukka kuntoon.
Yhdessä käytiin sopivaa väriä läpi, sillä ainakin itseä jännitti tosi paljon, että miten se tukka tulee sitten värin osalta reagoimaan. Oli kuitenkin tosi hyvä, että Marika ymmärsi täysin mitä hain joten samalla viivalla oltiin. Vähän raitoja ja sitten liukuvärjättiin. Vaaleampaa, taittaa vähän kuparia, koska se on minulle se luonnollinen taitto. Ja ah niin hyvät tuli! Kuvissa ei tosin näy oikein kunnolla tuota muutosta ja kampaamosta tuli kiire lähtö, joten siellä unohtui jälkeen kuvakin ottaa.

Untitled

Kämänen peilipose, mutta tuosta nyt vähän saa sitä vaaleampaa väriä näkyviin. Luonnossa siis näkyy tuo ero paremmin ja varsinkin suihkun jälkeen on aina välillä sellainen "hetkinen" olo. Varsinkin kun osasta hiuksista (eli vaaleammasta kohdasta) tulee sellaista ihme hamppua kun sitä pesee. Tottumis kysymys.

Viikolla, tarkemmin sanottuna viime lauantaina tuli vietettyä sitten kavereiden kesken 21-vuotis synttäreitä. Ruokaa kokkailin Inksun avustuksella, kakun tein, joka tosin koki sellaisen epäonnistumisen sarjan, mutta no selvittiin. Sää oli kyllä ihana ja olisin halunnut ulkona olla enemmän, mutta kaikki ulkokalusteet lymyilevät vielä kellarissa.

Untitled

Nuo rullat oli kyllä ehdoton hitti ja itse ainakin löysin uuden suosikki tarjottavan. Reseptiä varmaankin pakko vilautella tämänkin puolelle. Tein siis kana-pekoni rullia sekä vege rullia Iidalle ja Annikselle. Molemmat tahnat niin taivaallisen makuisia, namii!
Synttäreitä siis vieteltiin, iltaa jatkettiin Kokomoon ja siellä sitten yksi toisensa jälkeen poistui kotioon. Ja sunnuntaina sitten äitien päivän viettoa enemmin tai vähemmin skarppeina, minä ja Inksu työn touhussa Myllyssä.

Untitled
 //Paita:Topshop/Farkut:BikBok/Ilmapallot:Punanaamio//

Pakko muuten vielä kiittää täällä blogin puolella ihania ystäviä, jotka oli hommannut minulle lahjakortin Flamingon kylpylään. Jotenkin ei siinä tilanteessa yhtään tajunnut, kuinka ihana lahja oli ja hyvin ajateltu, sillä rentoutuminen kyllä tulee tarpeeseen. Mutta vielä pitää pitää itsensä kasassa ja tsempata loppu kevät loppuun asti. Joten ei muuta kuin aurinkoista alkanutta viikkoa!

tiistai 5. toukokuuta 2015

2.5

Palaillaanpa vähän ajassa taaksepäin ja tiivistetty kertomus miten juhlistin syntymäpäiviäni. Virallinen päivä nimittäin oli viime lauantaina 2.5, mutta sellaiset "kunnon" juhlat pidänkin sitten tämän viikon lauantaina. Mutta ei synttärit silti jääneet juhlistamatta, kiitos yllätys yllätys Inksun.

Aamu lähti aikaisin liikkeelle synttäribrunssilla. Mutkia osui kyllä heti aamusta vastaan, kun bussi päättikin olla oikein ahkera ja jättää sitten tulematta. No ei siinä mitään, seuraavalla sitten tulin ja Inksu olikin jo odottamassa. Joten ei muuta kuin askelta toisen eteen ja Fazerille brunssille. Ah, ai että oli hyvää, pitäisi vain tuollaisiin mennä ja kuluttaa sitä aikaa oikein todella. Siinä kun aluksi vain hullaantuu ja vetäsee vatsan täyteen, niin ei siinä sitten jaksakkaan. Mutta hetken päästä olisikin sitten jo taas valmis jatkamaan, eli joskus pitää mennä niin ettei kiirettä ole mihinkään.

Untitled

Huomasi nälän olevan kyllä niin hyvä, että kun snäpin oli laittanut, niin unohtui siinä sitten sen normaalin kuvan ottaminen. Noo, onneksi screenshot on mahdollista ja näillä sitten selvittiin. Muuten taitaa tuo ruokakuvien ottaminen olla aika koukuttavaa, tai itselle siitä on vain jotenkin tullut blogin myötä tapa. Aina kun sen ruoan siihen eteen saa, niin kamera räpsii. Näyttää kyllä vierestä katsottuna niin hauskalta, mutta sitähän se nykyään on.

Siitä sitten tulikin synttäripäivää kulutettua ihan töissä. Aikaisemmassa postauksessa tulikin jo kerrottua tuosta tyttöjen antamasta lahjasta, RayBan -aurinkolaseista, jotka heiltä sain synttärilaulun saattelemana kesken treenien.
Treeneistä sitten kotiin, ihana 25minuutin bussi odotus sateessa. Ei se kyllä fiilistä latistanu, jotenkin on tässä taas viimeaikoina ollut sellainen chilli olo. Katsotaan nyt kuinka kauan tämäkin chilleily jatkuu...

Untitled

Kotona odottikin sitten tortilla-dinneri valmiina. Ah, että oli nälkä siinä jo ehtinyt tulla ja mikäs siinä perheen kanssa pitkästä aikaa yhdessä syöden. Vähän kyllä siinä nauratti, että minulle oli katettu maitolasi ja muu perhe sitten joi punaviiniä. Minä kun en viiniä juo, varsinkaan punaista... Mutta vähän koomistahan se silti oli, ainakin omalla tavallaan. Jälkkäriksi olikin sitten tiramisua ja ai että se on kyllä hyvää! Varmaan yksi parhaimmista jälkiruoista mitä tiedän.

Sitten tulikin Inksulta viesti, että nyt mennään ja sitten sitähän mentiin. Suihkussa, itsensä pikaehostus, pieni vaate kriisi ja ei kun menoksi. Onneksi ei enää satanut, joten oli ihan jopa mielekästä talsia tuolla ulkona, vaikka se aurinko olikin jo aikoja sitten mennyt piiloon.


Untitled
//Toppi:Mango/Kello:Marc by Marc Jacobs//
  
Untitled

Ilta aloitettiinkin sitten ihan kaksistaan Iguanassa. Kannu pöytään ja sitä siinä hörppien alkoikin tehdä mieli mozzarella tikkuja. Ollaan jotain ihan mozzarella tikku fanaatikkoja, on vain ihan meidän juttu. Tuntuu nykyään että aina niistä tulee puhuttua. Ovat vain niin hyviä ja sopivat tuohonkin hetkeen vain aivan täydellisesti.

Siitä sitten ilta jatkui vähän pohdintojen kautta Namuun ja mukaan oli liittynyt kaksi Inksun kaveria. Vähän kyllä tuo vapun vaikutus varmasti vaikutti ihmisten lähtö innokkuuteen, mutta ei seurassa kyllä mitään moitittavaa ollut. Ja vaikka aluksi olin kyllä tuon Namun kanssa melko nihkeä niin loistoilta siitä loppujen lopuksi sitten muodostui. Ja sitä tanssin määrää! Ainoa ehkä mikä vähän oli nihkeetä, (lihatiskin lisäksi) niin lattialla olevat lasinsirut. Olin aika varma että olisi mennyt jalasta läpi, mutta onneksi ei sitten ollutkaan mennyt.

Kaiken kaikkiaan vaikka aika tuollainen extempore olikin, niin hauskaa oli. Aluksi minä meinasin kyllä että ei, kotiin jäädään mutta niin loistavaa, että Inksu pisti menoa persuksen alle. Nimittäin hauskaa oli ja väsymys tuli selätettyä. Tosin sunnuntai aamuna väsymys kyllä painoi, mutta ei liikaa. Ei sitä nyt niin väsyneitä oltu. Eikä darrasia.

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Vappendaali

Päivien viiveellä vappu fiilistelyjä vähän. Aurinkokin kun tuolta vielä pilkottelee, niin mikäs siinä. Oli kyllä ihana kävellä tuolla ulkona kun aurinko lämmittää kasvoilla. Mutta palataanpa tuohon vappuun joka tuli vietettyä rennolla meiningillä. Käreennyttiin tyttöjen kanssa Ilonalle burgereita syömään ja vappua juhlistamaan. Hirveästi ei kyllä kuvia tullut räpsittyä, mikä sinäänsä ihme, kun kuitenkin paikalla monta tyttöä. Itse tosin olen noiden kuvien suhteen hyvin hajamielinen ottaja ja niinhän se on, että kun hauskaa on, niin silloin ei niitä kuviakaan samallatavalla tule ainakaan itsellä otettua.

Untitled Untitled

Kyllä ehkä sellainen "paras" juttu tuossa vapussa tänä vuonna oli kyllä se, että sai sen ylioppilaslakin iskeä sinne päähän. Vihdoin! Viime vuonna kun kateellisena katselin kavereita, jotka jo olivat valmistuneet ja vihdoin oli minun vuoroni! Kyllä se hattu pysykin päässä koko illan ja yön. Bad hairdayn pelastaja oli kyllä. Pitää näille hiuksille saada jotain aikaiseksi, alkavat olla jo niin tylsän oloisia...

Untitled

Sitten vapun jälkeinen päivä olikin ihan pyhitetty akkujen lataukselle. Pitkästä aikaa sellainen vapaapäivä, että pystyi vain olla ilman mitään stressiä. Juuri sellainen mitä olinkin kaipaillut, joten tuli enemmänkin kuin tarpeeseen. Varmasti moni muukin on kiittänyt tätä pidennettyä viikonloppua. Vielä on viimeisiä rutistuksia keväällä ja sitten alkaakin jo kesäloma. On kyllä niin nopeasti tämäkin kevät menny, ihan silmissä. Jopa vähän minusta pelottavaakin, kuinka nopeasti aika on mennyt...

lauantai 2. toukokuuta 2015

21 kynttilää kortissa

Pikaisesti tulen blogissa käymään ennen kuin palaan takaisin synttäreiden viettoon. Tosiaan tänään napsahtikin sitten se vuosi 21 mittariin, viisaampi tai vanhempi olo? Ehei, ei ainakaan viisaampi. Ikäkriisi on menossa, mutta ei nyt ihan vielä olla missään äärirajoilla. Mutta ennen kuin aika loppuu kesken, tai taitaapi sitä nyt jo kiire tulla.

Tänään oli siis ihan normaali työpäivä ja jotenkin osasin odottaa, että tytöt oli jotain suunnitelleet, mutta aika ällikällä saivat minut kyllä lyötyä. Olivat tehneet aivan loistavan kortin (ja ison, olin varmasti taas jälleen kerran näky tuolla ihmisten ilmoilla...) mutta ei siinä vielä kaikki. Alkaa jo kuulostamaan ostos-tv mainokselta, kuitenkin siis olivat ostaneet minulle RayBanit! Siis että veti sanattomaksi, eikä kyllä se kiitoskaan oikein sitä todellista kiitollisuutta kuvannut.

2.5.2015
2.5.2015a

Inksulta olivat vihiä saaneet siitä, että millaset RayBanit. Kortti oli kyllä niin loistava, en sitä nyt sisältä kuvannut, sillä on meidän tyttöjen joukkueen kanssa tulleita sisäisiä juttuja. Sydäntä kyllä lämmitti ja varsinkin näin kisakauden keskellä. Harmittaa kyllä tuo sää, kun ei vielä laseja voi päähän iskeä, kesä on kuitenkin vasta onneksi tuloillaan, joten eiköhän lasit tule olemaan sellaisessa käytössää että huhhu!

2.5.2015b

Tämän kohdan kortista halusin kuitenkin jakaa, sillä oli ehkä minulle henkilökohtaisesti se koskettavin asia. Ja tuosta "pilvestä" täysin totta joka sana! Sisko oli ehkä se, mikä eniten lämmitti, mutta taidan silti välillä kyllä enemmänkin se äiti noista kahdesta olla. Mutta nyt kuitenkin lähden takaisin synttäreiden viettoon ja tosiaan vapusta on tulossa vielä oma postauksensa, kun vain pääsen taas koneen ääreen. Huomenna yritän siinä töiden välissä saada aikaiseksi!