maanantai 27. helmikuuta 2017

winter holidays


hiihtoloma hiihtoloma1 hiihtoloma2 hiihtoloma3 skam

Mistä onkaan se huippu hiihtoloma tehty? Ainakin omassa tapauksessa take-away ruoasta, Gossip Girlin ja Skamin ahmimisesta. Laatuajan viettämisestä parhaan kaverin kanssa. Siitä kun kavereiden kanssa vain ollaan eikä tehdä mitään ihmeellistä.

  Syödään 12 donitsia, eikä mietitä niitä "terveys"-hommia. Nauretaan mahat kipeiksi ja heitetään hyvästit velvollisuuksille. Keilataan ja käydään extempore leffailussa katsomassa Tom of Finland. Vietetään kaverin synttäreitä vesilinjalla ja käydään ihan uudenlaisella "klubilla" tanssimassa jalat kipeiksi

Makoillaan sunnuntai aamu jutellen sängyssä yhdessä ja lähetetään vahingossa ääniviesti snapchatissa Kourtney Kardashianille. Loma jota tarvitsi niin kroppa kuin pääkin, joka kuitenkin loppui liian lyhyen. Kova isku kohti arkea.

tiistai 21. helmikuuta 2017

invest in your hair, it is the crown you never take off

21.2.2017

Kirjoittelinkin tuossa jokin aika sitten vähän siitä kuinka ihonhoito onkaan minun kohdalla muuttunut. Asiasta pääsee lukemaan TÄÄLTÄ ja tuotteet on kyllä edelleenkin ihan omia ehdottomia lemppareita. Hammasharja ja -tahna pitäisi kuitenkin käydä ostamassa apteekista, on jo ehtinyt melkein kokonaan loppua. Nyt kuitenkin vuorossa hiukset, joiden hoidossa olen myös heittänyt ihan uuden sivun.

Tosiaan "uudet" hiukset eivät ole taineet täällä blogissa mitenkään olla hirveesti esillä. Ennen vuoden vaihtumista kävin luottokampaajani Marikan luona Studio Bliss:issä. Hiukset tosiaan saivat vähän uutta puhtia, kun hiukset värjättiin liukuvärjäten mustasta harmaaseen. Tai eivät nämä ihan mustat ole, lähinnä sitä omaa luonnollista todella tummaa väriä. Vähän on prosessi vielä kesken, sillä oma luonnolinen puna puskee kyllä aika rajusti läpi. Siksi onkin näiden hopea tuotteiden kanssa tullut läträttyä oikein kunnolla, jotta se punaisuus saataisiin pidettyä loitolla.

21.2.2017c

Aloitan aina hiustenpesun shampoolla. Olen kokeillut monia erilaisia "volume"-shampoita ja lukenu vaikka mistä kokemuksia niistä. Tätä Panthenea oli kehuttu ja tätä saikin oikean tovin metsästellä. Sitä ilon määrää kun Sokokselta tämän löysin, hyvä etten heti kättelyssä heittänyt koriin näitä kaksin kappalein. Enkä ollut silloin vielä edes kokeillut kyseistä tuotetta. Ja nyt kun olen melkein koko putilon käyttänyt, niin voin kyllä liittyä tähän kehumiseen. Huomasin nimittäin heti että tuote sopii loistavasti omille hiuksille. Minulla saattaa mennä välillä montakin päivää, joskus jopa viikko, ennen kuin pesen hiukset. Siinä ajassa ovat kyllä ehtineet kokea jos jonkinmoista, mutta tällä niihin saa aina uutta eloa. Ihan kuin uudet hiukset olisi päässä pesukerran jälkeen.

21.2.2017a

Kun hiukset on pesty päästäänkin tositoimiin! Ja kyllä, teen tämän joka kerta hiuksia pestessä. Ensiksi laitan harmaisiin värjäyksiin Color Mask:ia Platium-sävyssä. Sen jälkeen laitan hiuksien tyveen ja kaikkialle muualle jäljelle jäävällä ei-harmalle tuota Color Mask:in Black:ia. Ja pakko kyllä hehkuttaa näitä KC Professional:in tuotteita, ajavat asiansa ja ovat kyllä riittoisia. Minä tosiaan läträän tuotteilla oikein huolella, jotta saan varmasti hiukset täyteen väriä. Varsinkin tuon Platiumin kanssa, käytin siitä yhtä tummempaa väriä Graphite:a, mutta mielestäni väri ei ollut omaan makuun tarpeeksi kylmä.

21.2.2017b

Kun Color Maskit on isketty päähän, pistän vielä siihen päälle tuota Fudgen hopeashampoota. Ja siis ihan koko päähän, mutta erityisesti harmaisiin kohtiin. Ja vaikka putilossa lukee, että anna vaikuttaa 5min, niin itse pidän monesti sen lähemmäs 10min. Joskus kun aikaa on enemmän, niin pistän kännykkään kellon ja pidän 15min, joskus kauemminkin. Sitten vain hyvin huolellinen hiusten pesu, etenkin tuon mustan Color Maskin takia. Jää nimittäin helposti otsaan läikkiä...

Suihkusta tullessa hiusten kuivaus pyyhkeeseen ja sitte vain tuota Four Reasonsin hopeasuihketta niin paljon kuin sielu vain sietää. Kuten sanoin, hopeatuotteilla saan kyllä läträillä oikein kunnolla. Ainakin oman kokemuksen mukaan tuo Four Reasonsin tuote on kyllä ihan loisto ja paras minulle. Nopeaa ja tehokasta. Kyllä kiitos!

Kuten ennen suihkussa käymiseen meni se 5min, hiusten pesullakin, niin nykyään tuo aika on kyllä moninkertaistunut. Yksi shampoo putilo on vaihtunut neljään purkkiin. Vaikka kuinka olin ajatellut että pikasuihku säätäisi aikaa, niin fakta on kuitenkin se, että en koe ajan vähentyneen yhtään koska käytän enemmän aikaa hiusten hoitoon. Ei todellakaan.

maanantai 20. helmikuuta 2017

this must be the fridayest wednesday ever

15.2.2017 15.2.2017a 15.2.2017b 15.2.2017c 15.2.2017d

Tätä on kyllä odotettu, nimittäin lomaa. Nyt on kerrankin semmoinen kunnon loma, loma koulusta, loma töistä. Akkujen superlatailua siis tiedossa. En edes oikein muista koska viimeksi on ollut näin loma. Pahoittelen hehkutusta, mutta on oikeasti iso asia minulle.

Viime keskiviikkona oli aika jännittävä päivä. Pääsin nimittäin osallistumaan Suvin "opinahjon" kaverisitseille ja olin kyllä ihan super innoissani. Vielä kun teemana oli AfterSki, oi oi! Vihdoin löytyi aivan täydellinen tilaisuus käyttää OnePiecejä. Etun luona Ronin kanssa valmistauduttiin pikaisesti ja sitten lähdettiinkin matkaan. Oli kyllä jotenkin niin hauskaa ja rentoa olla ihan vain mini porukalla. Varsinkin kun tuntui siltä etten ollut nähnyt pitkään aikaan. Ilta nousi muutenkin ihan lemppareiden joukkoon. Tulikin siinä todettua että uusiksi vaan, kun vain semmoinen aika sattuu osumaan kohdille. En kyllä joka viikko sitseille osallistuisi, mutta mitä harvemmin, niin sitä spesiaalimpaahan se on.

Luonnollisesti seuraavana päivänä vakkaripizzeriasta BBQ-Kana-Mozzarella-Smetana pizza. Ah, parasta, suosittelen kokeilemaan ja ainakin tuota smetanaa. Hieman yllättävää, mutta sopii kyllä pizzoihin aivan täydellisesti.

lauantai 18. helmikuuta 2017

Take the risk or lose the chance

Viime viikonloppuna tuli tehtyä jotain, josta heti kättelyssä sanoin etten ikinä tekisi. Lähdettiin nimittäin Jasminin kanssa edustamaan meidän koulua epävirallisiin leipuri-kondiittorin SM-kilpailuihin. Tein matkata tällaisen kahden päivän kestävän MyStory tyyppisen kuvauksen, joten eiköhän lähdetä matkaan!


myday

8:00 Herätys soi ja olisi pitänyt nousta salamana sängystä, sillä osa tavaroista oli vielä pakkaamatta. En kuitenkaan saanut itseäni heti ylös, kuten en ollut kertaakaan sillä viikolla. Mikä siinä on, että vaikka menee suh aikasin nukkumaan, niin olo on melkein väsyneempi...?
8:25 Sain kun sainkin kiireessä kaiken tehtyä ja lähdin kohti bussipysäkkiä. Pistin kyllä vauhdiksi, sillä tänään ei ollut varaa myöhästyä.
8:29 Pääsin bussiin! Meni bussi nenän edestä, mutta siinä kävellessä vain totesin että eihän tässä jaksa juosta. Herran haltuun jätettiin ja onneksi jätin, sillä perästä tuli toinen 550. Fiilis nousi heti paljon paremmaksi.
8:55 Ajoissa! Koulussa odotti ihana yllätys. kun Anu toivotti lapsiensa kanssa minulle ja Jasminille onnea Happy Joen merkeissä. Hetken siinä fiilistellen, kunnes alettiin hommiin.
11:25 Päästiin syömään. Minä tuttuun tapaan heitin kaiken sekaisin ja edelleenkin jaksaa osa ihmetellä tuota minun tapaani syödä. Kyllä, heitän usein kaikki vain sekalaiseksi mössöksi ja syön oikein tyytyväisenä. Tiedän kyllä missä näin voin syödä ja missä en...


myday1

14:41 Lähtö! Kamat saatiin vietyä autoon ja kyllähän siinä luonnollisesti kiire tuli. Lähdettiin koulun pakulla liikeelle ja olihan meillä ihan hauska matka siellä takana. Tilaa ainakin riitti ja heitettiinkin huonoa läppää siitä, että voitaisiin jäädä autoon nukkumaan. Matkan varrella käytiin myös moikkaamassa opettajan kissoja. Minä eläin rakkaana olin jo yhtä viemässä taskussa mukanani.
16:22 KOTKA! Saavuttiin Kotkaan jossa aurinko paistoi taivaalta vielä. Kaupunki oli kyllä todella pieni, vaikka ei siinä kyllä pahemmin tullut koko reissun aikana tutustuttua. Mitä siinä nyt ajomatkoilla näki. Kesällä voin kyllä kuvitella kuinka kadut on täynnä ihmisiä. Varsinkin Kotkan meripäivillä.


myday2

17:00 Illallinen sekä infotilaisuus kilpailijoille. Luonnollisesti eksyttiin ja saavuttiin myöhässä. Vähän siitä kuittailtiin ja muutenkin siitä että ollaan Helsingistä. Tuo on kyllä ihme, että siitä saa kuulla... Mikä siinä on, että helsinkiläisiä pidetään jotenkin todella ylimielisinä ja muutenkin "huonona asiana" että on "stadista"? Itse en ainakaan tuo tätä mitenkään esille, enkä muutenkaan koe käyttäytyväni ylimielisesti koska olen helsingistä. Olisi siinä tehnyt mieli sanoa pari hassua sanaa takaisin, mutta pidin kuitenkin suun kiinni.

Meille oli luotu menu, joka tarjoiltiin kuin hienoissa ravintoloissa. Tuo alkupalaksi ollut kasvissose keitto oli näistä ehdottomasti se oma lemppari, vaikka tuo pääruokakin oli ihan perus hyvää. Itse en vain kovin paljon syö enää lihaa, joten tuntui jopa oudolta syödä tuota paahtopaistia. Mitä jälkiruokaan tulee, niin löysin sieltä semmoisen hyvin pitkän liivate pätkän. Eipä enää oikein maistunut...


myday3

19:45 Palattiin takaisin hotellille suunnittelemaan seuraavaa päivää. Saatiin tietää pakolliset tuotteet ja nyt oli vain aikataulu tehtävä. Semmoinen pieni kilpailujännitys alkoi nousta, mutta yllättävän tyynenä olin. Voi olla että se johtui myös siitä, kun Jasmin jännitti minunkin puolesta. En siis jotenkin itse saanut sitä jännityksen tunnetta aikaiseksi kun yritti toista rauhoitella.
22:25 Nukkumaan! Pakko nostaa kyllä Kotkan Sokos Hotel Seurahuoneelle propseja siitä, että sängyllä oli valmiiksi kaksi tyynyä. Hyvin monta kertaa saan hotelleista alkaa metsästämään sitä toista tyynyä, kotona kun nukun kolmella tyynyllä.


myday4

7:09 Aamupalalle. Kello oli minun vatsalleni aivan liian vähän, joten tuostakin pienoisesta annoksesta sain syötyä vain puolikkaan karjalanpiirakan, nakit, kaksi haarukallista munakokkelia ja ehkä puolet tuosta jogurtista. Aamuisin minulla on muutenkin vaikeuksia syödä, saati sitten noin aikaisin. En oikein osaa sanoa mistä johtuu, niin kauan tuo on ollut kun vain kykenen muistamaan. Tulee semmoinen olo että kaikki lentää ulos.
9:10 Kilpailu alkoi. Siinä sitten tuli viisi tuntia juostua ja kyllä kaikki voimistelukilpailut jäivät kakkoseksi tälle. Ihan hullua ja hatun nosto kaikille jotka tätä tekevät. Arvostaa kaikkia kokkailu kilpailuita ihan uudella tavalla.
14:10 Kilpailu ohitse, vaatteiden vaihto ja syömään. Brunssi tyylinen ruokailu oli meille järjestettyä ja minua se ei ainakaan haitannut, kun jäi tuo aamupala ihan minimiin. Siinä sitten syötiin ja käytiin opettajan kanssa kilpailua läpi. Todettiin Jasminin kanssa hyvin monta kertaa että olisi voinut vähän aikaisemmin tuonne kilpailuihin päättää lähteä niin olisi ollut enemmän kuin se kuukausi aikaa valmistautua.
16:04 Palkintojen jako. Mitalisijoille ei päästy enkä kyllä ihmetellyt sitä. Voittajat ansaitsivat kyllä täysin omat sijoituksensa. Tarkemmin selviää sitten ensi viikolla miten on mennyt. Pisteet ja nämä saadaan nimittäin silloin. Ihan tyhjin käsin ei kuitenkaan lähdetty, 50e Intersportin lahjakortti ja muutamat muut lahjat taskussa.
17:30 Jasmin oli viety kotiin ja seuraavaksi minun vuoro. Matkalla luonnollisesti nukahdin, mikä siinä on että kaikki kulkuvälineet on vain niin hyviä nukkumispaikkoja...?
18:30 Salille! Teki kyllä hyvää olla siellä ihan omassa rauhassa musiikit korvilla. Alkanut jälleen kaipaamaan sitä ihan oma aikaa, paikkaa jossa keräillä ajatuksia.
20:15 Tulin takaisin kotiin ja otin niin pitkän suihkun että Inka olisi kyllä nyt ylpeä. Ei mitään kiirettä, musiikit vain pauhasi.
21:05 Lösähdinkin vihdoin sohvalle ja pistin Netflixistä pyörimään Riverdalen uuden jakson. Jos tuota sarjaa ei vielä ole katsonut, niin suosittelen kyllä! Ainoa ongelma on se, että sitä seuraavaa jaksoa on tosiaan odotetttava sen viikko... Kärsivällisyyttää koetellaan.

torstai 16. helmikuuta 2017

this moment will be just another story someday


penkkarit13-14

Tänään on se päivä kun tuhannet abit hyppää rekkojen kyytiin ja viettävät ikimuistoisen päivän. Tai ainakin itselläni oli penkkarit kyllä lukioajan ehkä niitä parhaimpia hetkiä. Onnekseni sain siinä neljän vuoden lukion aikana kokea nuo kaksi kertaa. Kolmas kerta ei tekisi yhtään pahaa! Joten kyllähän se on aina pienoinen pisto ja kateus kun katsoo uusien abien snappi ja instagram kuvia. Silloin kun itse oli ensin vuonna 2013 ja toisen kerran 2014, ei snapchattia oikein ollut ja muutenkin somen käyttö oli paljon semmoista "facebook" painotteisempaa. Se ei kuitenkaan poista sitä ilon määrää jonka sai niiden parhaimpien kavereiden kanssa jakaa.

Joten kaikki tulevat abit, joilla tämä on vielä edessä, NAUTTIKAA. Se on oikeasti ohi ennen kuin huomaattekaan ja pian olette istumassa kotona pizzan ääressä muiden penkkareita kadehtien. Joten taidankin jatkaa fiilistelyä vielä hetken ja palata sitten takaisin tähän omaan arkipäivään.

maanantai 13. helmikuuta 2017

# L E A T H E R P A N T S

13.2.2017 13.2.2017a 13.2.2017b

Oi, tuntuupa ihanalta nukkua ilman herätyskelloa ja heräillä siihen kun aurinko paistaa ulkona. Siihen että voi käydä keittämään kupin teetä, lösähtää koneen kanssa takaisin sängylle. Ja mikä parasta, mihinkään ei ole kiire. Ei millään uskoisi että tänään on maanantai. En edes muista milloin on viimeksi ollut näin rauhallinen ja hyvä fiilis. Kiireetön fiilis.

Mennään kuitenkin kuviin, eli vihdoin ja viimein löysin itselleni NE nahkahousut. Tai löytö oikeastaan tehtiin jo tuossa tammikuussa, mutta en tässä ole vain millään saanut aikaiseksi niistä tulla blogin puolelle kirjoittelemaan. Aika vain hurahdellut silmissä.

Pitkään tuli etsittyä housuja, sillä halusin niiden olevan mukavat päällä, sellaiset jotka ei purista ja kiristä joka paikasta, mutta jotka kuitenkin istuvat. Halusin myös että lahkeet olisivat hieman lyhyemmät, sillä muutenkin pidän housuita jotka jättää nilkat paljaiksi. Leveälahkeiset ovat sitten asia erikseen, mutta muuten kääntelen housujen lahkeita tai ihan surutta leikkaan.

Housut on tosiaan Monkista ja kaikenlisäksi vielä aletuote. Olin nimittäin henkisesti varautunut maksamaan melkein mitä vain kun/jos ne täydelliset löytäisin. Onneksi ei tarvinnut koko omaisuutta laittaa likoon, 20e näille jäi nimittäin alennuksen jälkeen hintaa. Ja pitihän tästä heti laittaa Inkalle kunnon voitonriemuinen viesti. Luonnollisesti.

Hyvä ostos on ollut, sillä näitä on kyllä tullut paljon käytettyä. Milloin olen yhdistänyt crop toppiin, milloin off-shoulder paitaan ja milloin ihan vain huppariin. Menee siis oman tyylin kanssa yhteen ja näin muokkaantuu hyvin erilaisiin tilanteisiin. Ainoa semmoinen "miinus", jos nyt jokin on sanottava on se, että näissä kyllä tulee kuuma. Ei mitenkään häiritsevästi, mutta kun jalat alkaa vähän hikoaamaan, niin liimautuvat kyllä jalkoihin kiinni. Mutta mistään Ross-katastrofista ei todellakaan ole kyse, helposti saa housut silti pois. Ja mikä tärkeintä, myös takaisin.


keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Vuohenjuusto-punajuuririsotto

8.2.2017 8.2.2017


Huhhu, viikon alku on mennyt ihan hujauksessa. Perjantaina lähden pienoiselle reissulle, jolta palaillaan sitten lauantaina. Valmisteluja tehdään kuin viimeistä päivää ja vaikka olenkin koko viikon mennyt ajoissa nukkumaan, niin tuntuu että se väsymys jotenkin vain koko ajan painaa. Ehkä tämä nyt tästä lähtisi taas liikkeelle...

Pitkään oli jo tehnyt mieli vuohenjuusto-punajuuri yhdistelmää, tosin pitkään mietin lasagne-tyylillä. Meillä oli uutena vuotena tarjolla vuohenjuusto-punajuuri susheja, jotka Inkan isä oli tehnyt, siitä sitten inspiroituneena viime viikolla taituroin meille vuohenjuusto-punajuuririsoton! Ja ai vitsit, nousi kyllä meidän molempien kärkipaikoille. Superhelppoa, hyvää ja nopeaa.

T A R V I T S E T:
1 sipuli
3dl risottoriisiä
3dl kanalientä
3dl vettä
raastettua parmesania
valmiiksi kuutioidut punajuuret
2 rullaa vuohenjuustoa

T E E   N Ä I N:
1. Öljyä kattilaan ja kuulota sipulit.
2. Heitä riisit sipuleiden sekaan ja anna niidenkin kuulottua.
3. Lisää nestettä 1dl kerrallaan ja anna imeytyä. Itse laitoin joka toinen kanalientä ja joka toinen kuumennettua vettä.
4. Laita parmesania sekaan haluttaessa, jolloin rakenteesta tulee hieman kermaisempi.
5. Pilko vuohenjuusto paloiksi ja heitä sekaan. Lisää punajuurta sama määrä. 
6. Sekoita ja nauti.

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

the Magic thing about Home is that it feels good to Leave, and it feels even better to Come Back

Tässä on tullut jo melkein puolisentoista vuotta asusteltua vanhempien luota poissa. Koko muutto prosessi ja kaikki siihen liittyvät asiat tapahtuivat niin nopeasti, että sitä ei jotenkin edes ehtinyt fiilistelemään. Onkin siis näin puolentoista vuoden jälkeen hyvä vähän listata ylös niitä plussia ja miinuksia vanhempien helmasta poistuneena.

5.6.2016

Vähän taustatietoa tästä omasta asumistilanteesta: ensinnäkin asustelen parhaan kaverini Inkan kanssa. Tämä on varmasti tullut tutuksi niille jotka minut tuntevat sekä jotka ovat blogia seurailleet jo jonkin aikaa. Tämä on kuitenkin ehkä tulevien plussien ja miinuksien suurin vaikuttaja...
Kesällä 2015 saimme päähämme että nyt olisi aika päästä sieltä kotoa pois ja aloittamaan se "aikuisten" elämä. Kaikki tapahtui kämpän löytämisen ja muuton suhteen nopeasti, sillä jo syyskuussa 2015 asusteltiin tässä meidän ihanassa kolmiossa. Kaikki oli luonnollisesti saatava nimittäin tässä, heti ja nyt. Siinä tuli varmaankin pintapuolisesti tärkeimmät faktat, joten sitten vain niihin plussiin ja miinuksiin!

31.12.2016l

👍 Itsenäisyys. Ihan vain yleisesti tuo tunne on se mistä nautin. Ei ole kukaan paapomassa, holhoamassa tai sanomassa mitä pitää tehdä. Asiat täytyy keksiä itse ja niistä on myös selvittävä. Itsestäänselvyys onkin, että olen tänä aikana kasvanut ihmisenä enemmän kuin koskaan ja juuri tässä itsenäisyydessä. Aina olen tukeutunut muihin ihmisiin, aina on ollut joku rinnalla. Suomeksi, en ole siitä lähtien kun aloin ensimmäisen kerran seurustelemaan ikinä ollut näin pitkää sinkkuna. Ja oikeasti näin "sarja-seurustelijana" voin sanoa että nautin siitä. Ja paljon.

👍 Asiat voi tehdä omalla painollaan. Pidän siitä että saan itse laitella pyykkejä, astioita astianpesukoneeseen ja siivoilla omalla tahdilla. Äitini oli hyvin tarkka pyykinpesusta, joten käytännössä hän oli ainoa joka sen porukoilla teki. Aina oli yhtä säätämistä niiden kanssa, kun minä laiskana en jaksanut katsoa niitä vaatteita valmiiksi pestäväksi. Uskokaa tai älkää, mutta se että saan itse pestä pyykkini on aikamoinen plussa. Tähän kuuluu myös siivoaminen. En ole mikään siisteyshullu eikä Inkakaan onneksi. Siivoamme kun siltä tuntuu, kukaan ei ole sanomassa että nyt pitää siivota. Joskus keittiö on aivan tiptop monta viikkoa, välillä se saattaa olla aivan kaaoksessa. Astianpesukone auttaa tähän todella paljon, ei siis ihme että se olikin yksi tärkeimmistä kriteereistämme kun kämppää etsittiin. Välillä kone saattaa olla päivittäisessä käytössä (kuten viimeaikoina on ollut) ja välillä sitten vain parikertaa viikossa tulee pistettyä päälle. Omalla painolla, omalla ajalla.

👍 Vapaus. Tämä on varmaankin se suurimpia syitä, miksi vanhempien luota muutetaan pois. Ei ole kukaan kyselemässä missä olet, kenen kanssa ja kuinka pitkää. Tietenkin Inkan kanssa käydään kyseisestä aiheesta aina keskustelua ja tiedetään missä toinen menee ja kenen kanssa, mutta se ei olekaan sama-asia. On eriasia esim kertoa parhaalle kaverille viettävänsä yön muualla kuin vanhemmille. Ainakin omalla kohdalla. Myös kukaan ei kyseenalaista sitä, jos päätän lähteä yöllä elokuviin tai tulen takaisin kotiin vasta seuraavana päivänä aamuyöllä. Monet jatkotkin on tullut pidettyä, jotka eivät todellakaan olisi olleet mahdollisia vanhempien luona.

1.12.2016a

👍 Tämä on koti. Kuten varmaan huomaatte en puhu ajasta jolloin asuin kotona, vaan ajasta jolloin asuin vanhempieni kanssa. Koti on mielestäni aina siellä missä sydän on, missä tunnen olevani turvassa ja missä voin olla 100% oma itseni. Ei sillä että vanhempieni luona en sitä olisi voinut olla, mutta en vain ollut. Jotenkin omille vanhemmille haluaa sellaista kiiltokuvaa pitää yllä, jota en todellakaan täällä asustellessa ole pitänyt. Rakastan tulla kotiin ja viettä ihan ilman mitään isompaa ohjelmaa koti-iltaa tai vaikka edes sitä muutaman tunnin hetkeä päivässä joka on koulun ja valmennuksen välissä. Sitä kuinka Inkan kanssa seurataan juuri samoja sarjoja ja aina uuden jakson tullessa ollaan ihan innoissamme. Sitä että pistetään musat päälle ja lauleskellaan, nauretaan sattuneille tapahtumille tai vain nukutaan päikkäreitä. Se että voin tulla kotiin ja ravata kämppää ympäriinsä kiroillen kuin viimeistä päivää, eikä Inkaa häiritse, hän lähinnä nauraa. Parasta, sanoisinko.

22.6.2016

👍👎 Selviytyminen. Tähän oli hieman haasteellista keksiä sopivaa sanaa, joten mennään nyt tällä. Eli kyseessä siis kaikki semmoinen asia, jonka vanhempien luona aina joku toinen hoiti. Esim. keittiökaappien korjaus, lampun laittaminen (takaisin) kattoon ja viinitahrojen poistaminen matosta. Näissä on kuitenkin puolensa, sillä onhan se ihan hauskaa olla "vahva ja itsenäinen nainen", joka korjailee ja selviytyy tilanteista kuin tilanteista. Välillä kuitenkin on niitä hetkiä kun tekisi mieli vain soittaa vanhemmille, mutta valitettavasti taidan olla sen verran ylpeä ihminen, että aina pitää yrittää selvitä itse viimeiseen asti. Jääräksikin on taidettu joskus sanoa...

👎 Perheen yhteiset ruokailuhetket. Välillä tulee vieläkin käytyä vanhempien luona syömässä, mutta aikaa on kuitenkin rajallisesti. Ruokailu oli aina viikonloppuisin sellainen jota yhdessä tehtiin, välillä myös aamupalat. Ne oli niitä perheen yhteisiähetkiä jolloin käytiin aina kaikki tapahtumat läpi. Sitäpaitsi onhan äidin ja isän ruoat aina niitä parhaita... Perhe on kuitenkin lähimpänä sydäntä ja välillä heidän luokseen menenkin oleilemaan ja " nollaamaan". Välit ovat nimittäin muuton jälkeen parantuneet todella paljon ja osaan ihan eritavalla arvostaa heidän kanssaan vietettyä aikaa. Silti joskus se ikävä yllättää pahasti, mutta onneksi ovat lähellä.

👎 Taloudellinen tilanne. Jep, rahaa menee yllättävän paljon ihan vain asumiseen. Vaikka vanhemmilla asuessani makselinkin jo osan omista laskuistani sekä välillä ne omat ruokaostokset, niin pientä se silti oli. Menoja on jos jonkinlaista, sellaisia joihin ei oikein aina edes voi varautua. Tähän kuuluu myös se, että vanhemmilla kaapit oli aina täynnä ruokaa. Kyllä meilläkin tuo kuivakaappi melkein poikkeuksetta aina pullottelee täysinäisyyttä, mutta jääkaappi on melko usein tyhjillään. Välillä meille heitetäänkin, että syödäänkö ollenkaan mitään kun jääkaapissa loistaa vain valo.