keskiviikko 17. elokuuta 2016

Day1: Kolymbia

2.8.2016a 2.8.2016c 2.8.2016e 2.8.2016f 2.8.2016b 2.8.2016d

Hyvin tiiviisti nukutun yön jälkeen lähdettiin metsästelemään taksitolppaa. Sai siinä ihan hyvin maistaa tuota tulevan viikon kuumuutta, kun niitä matkalaukkuja raahaili perässä. Oltiin varmaankin oikein mukava näky, kun 12 ihmistä kulkee jonossa laukkujen kanssa. Siitä sitten alkoikin matka kohti tuntemattomaan, tarkemmin sanottuna Kolymbiaan. Itseä ainakin hieman kutkutti se, että millainen kämppä oikein meitä odottaisi. Kuvia oli toki selattu kyllästymiseen asti, mutta netti on aina netti. Onneksi meiltä löytyi autosta matkanjohtajamme Roni, joten perille ainakin päästäisiin.

Oli siinä kyllä aika häkeltynyt kun portista astuttiin sisään. Ensinnäkin piha oli iso ja vehreä, ja uima-allas, ah uima-allas. Hyvä etten heti sinne hypännyt vaatteineen päivineen. Mutta lähdin kyllä aika kiireellä juoksemaan pitkin taloa, vaikka omistajat olivat vasta sitä esittelemässä. Kärsimätön kun olen. Ja tuli siinä heti Etun kanssa huonekin valittua. Muutenkin saatiin hyvin huoneet sovussa sovittua. Lähdettiinkin osan kanssa metsästelemään aamupalatarvikkeita sekä no uteliana pitihän lähiympäristö katsastaa.

Ensimmäinen kunnon päivä menikin aikalailla altaalla ja noh, auringosta nauttien. Vesijumpasta tuli ihan hitti tuolla reissulla, saatiin pojatkin mukaan (enemmän tai vähemmän pakottamalla). Toinen paikka, joka oli ainakin minusta koko kämpän paras paikka, oli ehdottomasti katto. Siellä tuli nimittäin auringon nousuja katsottua ja kerran jopa nukuttua. Illalla varsinkin kun oli viileämpää, niin yöllä tähtien katselu, musiikkia ja hyvää seuraa. Yksinkin siellä kävin monesti, kuten taisi moni muukin käydä. Hyvä paikka rauhoittua ja antaa ajatusten valua ulos päästä. Tuollainen tuulettumispaikka kelpaisi tännekin...

Illalla päätettiin pitää tuparit, sillä pitihän meidän mahti villa vihkiä käyttöön. Syömään lähdettiin kuitenkin ensiksi ja noh, tulikin sitten huomattua se, ettei 12 ole mikään pieniluku. Haluttiin nimittäin kuitenkin kaikki syödä yhdessä, joten saihan sitä vähän sumplia. Ruokaa kuitenkin aina löydettiin ja laskutkin saatiin maksettua ilman isompia säätöjä. Ruoasta kuitenkin tässä vaiheessa sen verran, että ei se mitään kummoista ollut. Ihan hyvää, jos otti paikallista, mutta suuri syy varmasti sellainen kuin paikan koko. Kolymbia on kuitenkin melkoisen pieni paikka, vain yksi pitkä katu josta löytyy perus turistikaupat. Annosten koot olivat myös sellaista luokkaa, että ei niitä saanut loppuun syötyä. Vitsailtiinkin siitä ruoan määrästä monesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!