Adidas ♥ me

Oi mikä ihana sunnuntai! Mikäs tässä on syödä aamupalaa sängyssä, kone sylissä ja muutenkin hyvät unet takana. Hyvin pitkästä pitkästä aikaa sunnuntai aamut kuuluvat niihin harvoihin vapaisiin hetkiin. Ja se kyllä tuntuu ihanalta, nukkua ilman herätyskelloa. Nämä näitä arjen pienen pieniä iloja, jotka on kyllä sanoisinko melkeinpä korvaamattomia. Kauan oli sunnuntai aamut töitä täynnä, mutta nyt onkin se ainakin toistaiseksi takana. Katsotaan tosin, miten tässä nyt sitten käy, sillä jotenkin tapana on ollut saada nuo vapaat hetketkin jotenkin kummallisesti täytettyä... Lisää tunteja minun viikkooni kaipaillaan, kiitos!

No niin, alku lätinät taakseen ja itse asiaan, nimittäin ei ole sitten noiden Niken-housujen jälkeen tullu himottua shoppailemaan. Jotenkin tuntuu samaan aikaan siltä, että vaatekaappi uusiksi, mutta samaan aikaan pää lyö tyhjää, kun ei ole oikein mitään ostoslistalla. Kuitenkin yksi asia on siellä ollut jo aivan liian pitkää, niin pitkää että minua alkaa jo kummastuttamaan, että mihin tässä oikein ollaan menossa. Ennen olisin jo juossut kauppaan tai tilannut netistä sen enempää miettimättä, mutta nykyään tulee jäätyä vain pohdiskelemaan. Olkoon se sitten sitä aikuistumista tai mitä lie onkaan. Ken tietää. Jotenkin on kuitenkin sellainen kutina, että jossain vaiheessa kun tilanne on sopiva, niin tämä vaate löytää tiensä minunkin kaappiini. Ja sehän on tietenkin Adidaksen t-paita. Hyvin kauan on Zalandon toivelistalla roikkunut, mutta aina tuntuu että on koot loppu ja sitten se vain sinne on jäänyt joinain muina hetkinä roikkumaan. Kuten sanoin olen nykyään aikamoinen pohtija. Missä ne sponttaanishoppailut on? Haloo?!

Tälleen aamulla niitä parhaita inspiraation hetkiä tuppaa tulemaan, joten pistinkin Polyvoren auki ja aloin rustaamaan muutamia asukollaaseja, jotka ovat sitä minun tyyliäni. Päätähtenä tietenkin tuo Adidaksen ihana paita, obviously...

Vaikka tämä on se kaikista asukokonaisuuksista se yksinkertaisin, on tämä kyllä ehkä se lempparini. Mukava ja väritön, se kuvastaakin parhaiten sitä miten koen oman tyylini olevan. Tuosta kollaasikokonaisuudesta ei uuvukkaan kuin tuo itse päätähti. Kaikki muu löytyykin täältä jo odottamassa...

Tämä on puolestaan ehkä se kaikista kauimpana omasta mukavuusalueestani ja sen tekee kyllä tuo nahkahame. Ei sillä ettenkö tästä pitäisi, päin vastoin, en vain ehkä ole niitä hame-tyyppejä. Kuitenkin tällaisen tyylisessä asussa voisin ihan hyvin hametta käyttää, ei nimittäin saa olla liian "siisti". Vähän pitää olla sitä rentoa ja meininkiä. Tosin tuon rennon olisi voinut kyllä kirjoittaa isolla.. Voiko nahkahame olla rento tai toisin sanoen casual?

Mitä tästä nyt sanoisi, tämän tyylisenä minä tuolla kadulla kuljen kylminä keleinä. Turkistakki päällä, tennarit/lenkkarit jalassa ja jumppapussi selässä. Pipoa en tänä talvena ole oikein käyttänyt (ainakaan vielä), mutta viime talvena taisin senkin edestä käyttää. Tuo keltainen pipo olisi edelleenkin bueno, mutta en ole jotenkin sitäkään saanut aikaiseksi ostaa. Jokin selkeästi saa minut himmailemaan, ehkä se kuitenkin on tuo huomio-huomio väri. Hyvin tuli taas eksyttyä aiheesta, tässä pitäisi olla kyse Adidas t-paidasta, ei neonkeltaisesta piposta. Nämä on näitä...

Tämä on asuista kuitenkin se, johon odotan eniten sonnustautuvani. Kesä ja tuleva Rihannan keikka Tukholmassa ovat hyvin vahvasti mielessä, joten siinäpä teille syy tähän. Joten voisinpa hyvinkin ottaa tavoitteeksi kesäksi tuon paidan hommata ja sen kaveriksi nuo päheet plehat. Onneksi nimittäin on kyseessä kuitenkin tuote, jota saa melko varmasti koska vain, kunhan on tarpeeksi hereillä kokojen suhteen. Saahan tuota Adidas t-paitaa varmasti muualtakin kuin Zalandosta, mutta koska en ole sen enempää lähtenyt paitaa metsästelemään, olen säästynyt shoppailulta. Hahaa, siinäpä ehkä onkin tuo syy!

Aika paljon tuli nyt kaikkea muutakin seliteltyä, vaikka jotenkin ajattelin, että olisi tullut lyhyt ja ytimekäs postaus. No, selkeästi halututti kirjoitaa, joten mikäs siinä! Paljon on ideoita päänsisällä, mutta saa nähdä mitenkä sitten totutus. Kuten monta kertaa on tullut mainittua, ei tahdo tuo päivän tarjoama 24h riittää aina minulle. Tiedän kuitenkin etten ole ainoa, joten sen kanssa on vain sitten elettävä. Nyt kuitenkin pistän blogin kiinni ja nautiskelen tästä vapaasta aamupäivästä vielä niin kauan, ennen kuin täytyy töihin rientää. Rentoja sunnuntaipäiviä kaikille!