Kesä pisti oikein kunnolla vauhtia alleen ja tuntuu että koko ajan on oltu menossa. Hommahan ei todellakaan helpotu tähän, vaan valmennushommien alkaessa meno ja melske vain yltyy.
Tänä vuonna pistin listaan ylös, että kesän aikana olisi Linnanmäellä käytävä. Sain Inkankin innostumaan asiasta ja meillä oli sovittuna päivä, jolloin menisimme. Muutama viikko sitten maanantaina töistä tultua kirjaimellisesti juoksin kotiin ja tempaisin Inkan huoneen oven auki. Siellä hieman väsynyt Inka olikin ja pienen ehostuksen (sekä suostuttelun) jälkeen oltiinkin harmaan sään saattelemana matkalla Lintsille. Mitä lähemmäs Lintsiä saavuttiin, sitä enemmän alkoi sisäinen lapsi nousta esille.
Harmaasta säästä huolimatta päivä meni oikein rattoisasti ja ehdottomasti meni niihin kesän lempipäivien joukkoon. Lapsena kun Lintsille oli ainakin kerran kesässä päästävä, niin tämä muutaman vuoden tauko teki tuosta käynnistä kyllä yhtä odotetun. Perinteistä oli kuitenkin pidettävä kiinni, joten ruoka nautittiin Lintsiburgerissa, Kummitusjuna sekä Kammokuja oli tsekattava läpi, vaikka kummassakin pidin silmiä kiinni ja Inka sai johdatella minua eteenpäin. Myös Taikasirkus oli käytävä läpi, ei se kyllä ole näiden vuosien varrella muuttunut juuri yhtään, enemmänkin ränsistynyt entisestään. Lopuksi vielä vohvelit, niin pystyi oikein hyvillä mielillä lähteä kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!