We got that Friday feelin

Haetaan lempiruokaa kotiin, hautaudutaan vilttien alle ja pistetään hauska leffa pyörimään. Löydetään molemmat kaapista juotavaa, minulle Pepsi Max ja Inkalle Coca Cola Zero. Nauretaan ja unohdetaan hetkeksi kaikki muu.

Minun oli jo tehnyt pitkää sushia mieli ja harmikseni sitä ei enää meille kotiin toimiteta. Inkan kanssa oltiin sovittu että mentäisiin perjantaina valmennuksen jälkeen yhdessä syömään. Siinä kuitenkin viikko oli meiltä molemmilta omat energiansa vienyt, joten päätettiin ottaa Tokyo 55 TakeAwayt. Myyjä sanoi, että siinä menisi n. 30min ja ehdotti että haluaisimmeko mennä vieressä olevan baarin puolelle. Itse totesin heti, että kyllä, Inka taisi olla vähän epäileväisempi.

Vieressä sijaitseva Izakaya oli aikalailla täynnä, mutta onneksi baaritiskiltä löytyi meille kahdelle sopiva paikka. Ihan loistavan baarimikon suosituksesta otettiin molemmat drinkkimme, minulla siinä oli inkivääri päämakuna, Inkan en muista vaikka sitä maistoinkin. Heidän kaikissa erikoisdrinkeissä oli jokin japanilainen twisti sekä kananmunan valkuaista. Olivat molemmat ihan super hyviä ja muutenkin tuollainen baaritiski toimi aivan loistavasti!

Paikka oli rento, mutta samalla myös siisti. Osalla oli ihan puvut päällä, toisilla taas farkut ja vähän siistimpi paita. Drinkkien lisäksi tuolla saa syötävää ja ai että ne annokset näytti hyviltä! Kannattaa kuitekin varata pöytä, jos varmasti haluaa päästä, sillä tuolla tosiaan oli todellä täyttä ja kokoajan oli porukkaa tulossa. Molemmat taidettiinkin todeta, että tuonne voisi joskus tulla vähän fiinimmin syömään porukalla, vaikka jonkun synttäreitä juhlistamaan...

Turn up the lights in here baby

Ensimmäinen kunnon arkiviikko meneenkin jo yli puolenvälin. Kovasti on kyllä sellaista lomalla tapahtuvaa hengailua ikävä, mutta ei tämä arkikaan niin pahalta tunnu kuin aluksi pelkäsin. Hyvinhän tämä tästä on lähtenyt rullaamaan, kiitos viime viikonlopun leirin. Sen avulla sain kyllä sen unirytmin kuntoon juuri sopivaksi kouluun. Jotain hyvää noissakin aikaisissa leiriaamuissa...

Maanantaina on kuuluisa viikon vapaapäivä töistä. Tämä vapaapäivä tuli vietettyä ulkona LUX-tapahtumassa. Itse tässä kyseisessä tapahtumassa olin ensimmäistä kertaa ja vaikka vähän pirtsakka ilma olikin, niin olihan nuo kaikki valot näkemisen arvoisia. Viime vuonna oli kuulemma ollut vähän paremmin järjestelty ja olihan se aikalailla hajonaista kulkea ympäriinsä. Itsekin olisin kaivannut että koko tapahtuma olisi keskitetty johonkin tiettyyn osaan keskustaa.

Oma suosikkini taisi olla sellainen pieni "huone" jonne oli kerätty röntgenkuvia. Itse olin aluksi sitä mieltä, että ei tuonne nyt jaksa mennä, mutta onneksi muut olivat sinne menossa. Olisi nimittäin jäänyt näkemättä muuten. Itse nimittäin olen pitkään haaveillut omaan huoneeseen taulua jossa omat röntgenkuvat olisi jotenkin tuohon tyyliin heijastettuna. Vielä asia on vain ideavaiheessa, mutta ehkä tässä pikkuhiljaa saisi jotain suunniteltua...

this week's tips

B I I S I T:

Runnin' (Lose it All) - Naughty Boy feat. Beyoncé, Arrow Benjamin

Castle on the Hill - Ed Sheeran

Ex's & Oh's - Ashley Tisdale feat. Vanessa Hudgens

I Don't Wanna Live Forever - ZAYN feat. Taylor Swift

Street Phone - Gabriel Gassi

Make Me (Cry) [acoustic] - Noah Cyrus feat. Labrinth

T O - D O:

Luistelu ehdottomasti! Ennen tätä talvea olin luistellut viimeksi vuonna 2010 koulussa. Kuuden vuoden tauon jälkeen ensikosketus jäälle oli jännittävää ja jopa hermoja raastavaa. Kaatuminen ei todellakaan ollut vaihtoehto. Sitä on nimittäin niinä "hyvinä" vuosina osattu tehdä jos jonkinlaista piruettia ja jopa muutama hyppykin on oikein näppärästi luonnistunut. Nyt kuitenkin on nämä pari luistelu kertaa ollut pyhitettynä täysin lätkälle. Ah että, miten olinkaan noin monta vuotta ollut poissa jäältä?

                         

E L O K U V A:

Star Wars-fanina vastaan kaikkien yllätykseksi Star Wars: Rogue One. Osa sanoo että on huono, osa kehuu. Itse kuulun kehujiin, on nimittäin todella hyvin tehty ja ei mene ristiin muiden elokuvien kanssa. Ainakaan oma elämykseni oli tällainen. Leffa myös sellainen, että sopii niillekin jotka eivät aikaisempia ole nähnyt. Toki on mielekäämpää katsoa jos on, mutta ei ole samanlainen välttämättömyys kuin mielestäni aikaisemmissa elokuvissa.

T V - S A R J A:

Gossip Girl. Aloitettiin Inkan kanssa näin lomalla katsomaan kokonaan uusiksi ja onhan tässä jo aikalailla sitä ehditty ahmia. Tätä sarjaa kyllä katsoo ihan huomaamatta kokonaisen tuottarinkin hujauksessa. Ei varmaan pitäisi tätä myöntää, mutta aloitettiin tämä vuosi (oikeasti siis puhun siitä tammikuun toisesta päivästä) niinkin hohdokkaasti kuin katsomalla GG ensimmäinen tuottari melkeinpä kokonaan...

A P P:

MobilePay. Niinkin "tylsä", mutta tekee elämästä niin paljon helpompaa. Kavereiden kanssa kuitenkin ostellaan paljon juttuja ristiin, joten tällä saa sitten näppärästi ne velat perittyä tai maksettua. Toimii, ei voi kuin suositella, jos ei vielä ole käytössä. Jakaa siis laskutkin osannottajien kesken, joten ei tarvitse laskimen tai oman pään kanssa sooloilla erikseen.

R A V I N T O L A:

Bar 9. Täällä tuli ensimmäisen kerran käytyä hmmm.. reippaasti yli vuosi sitten. Jotenkin unohtui kokonaan paikka, muistin aina vain "se hyvä paikka missä kerran käytiin.". Nyt on kuitenkin taas hyvässä muistissa ja vuoden ensimmäisenä päivänä täällä käytiin Inkan, Susanin ja Aadan kanssa syömässä. Ruoka on aivan törkeen hyvää, hinta on oikein mukava opiskelijalle ja myös saa hyvää viiniä. Tuo jälkimmäinen on aikapaljon, sillä en todellakaan ole mikään viinin ystävä. Muutamaan hyvän makuiseen olen vain törmännyt, tuolla yksi niistä. Kannattaa siis käydä piipahtamassa Uudenmaankatu 9, tosin paikka on melkein poikkeuksetta täynnä. Eikä ihme!

K A U N E U S T U O T E:

Akademiklinikenin Pure Lip Intense. Monien bloggaajien kehuma, joten pitihän tätä itsekin kokeilla. Ja vitsit on kyllä ihan kehujensa arvoinen! Näin talvisin kun huulet rohtuu aivan totaalisesti, niin eipä muuten ole rohtuneet olleet. Yöksi pistän sellaisen paksumman kerroksen ja aamulla sitten heräänkin oikein kivojen huulien kanssa. Bangerheadiltä saa ainakin tilattua, ovat kuitenkin melko usein loppuneet (esim nyt näyttävät olevan loppu), joten kannattaa olla aina vähän kytiksellä näiden kanssa. Varsinkin näin talvella on varmasti paljon tuotteella kysyntää. Sivuilla kerrotaankin tuotteesta seuraavasti:

"Intensiivisesti kosteuttava ja hoitava huulivoide, joka vahvistaa huulten ohutta ihoa sekä pehmentää ja hoitavaa niitä miellyttävästi. Patentoidun antioksidantin ansiosta huulet myös saavat hieman lisää volyymia. Tuotteessa on paljon hoitavia öljyjä sekä kasviperäistä uutetta, jotka lievittävät ihoärsytystä sekä suojaavat tuulelta ja säänvaihteluilta. Tuote ei sisällä lainkaan vettä."

travel far enough, you meet yourself

escape from the city

and follow the sun

t r a v e l i n g.

it leaves you

speechless

then turns you

into a

s t o r y t e l l e r.

Matkailu. Joillekin se on tapa paeta, joillekin tapa nähdä maailmaa. Jotkut matkustelevat näyttääkseen muille olevansa vauraampia, olevansa parempia. Toisille se on rentoutumista, toiselle puhdasta työntekoa. Loputonta biletystä, laatuajan viettämistä rakkaiden kanssa. Itsensä etsimistä ja kasvamista. Mitä se siis on minulle?

Ylläolevista vaihtoehdoista valitsisin ehdottomasti kasvamisen. Ja siihen luonnollisesti liitettynä tuo itsensä etsimisen. Jokainen matka on opettanut minulle itsestäni jotain. Ensimmäinen matka ilman vanhempia, ilman ketään huoltajaa, oli kohti Tanskaa. Iidan kanssa lähdettiin ja vitsit että jännitti! Äidille tietenkin esitin kunnon viilipyttyä, rennosti vain pakkailin ja toitotin hänelle että kaikki on hoidettu. Todellisuudessa tarkistelin viiden minuutin välein että lennot oli varmasti oikeille päiville ja hotelli sopi näihin päiviin. Ihan kuin niille siinä vaiheessa olisi enää voinut tehdä mitään... Kaikki kuitenkin meni paremmin kuin loistavasti ja siitä se sitten lähti.

En ole kertaakaan yksin matkustanut, enkä oikein tiedä olisiko se edes minun juttuni. Vaikka onkin matkustelujen aikana väärään junaan menty, eksytty oikein kunnolla, puistossa ohi kävellessä todistettu pahoinpitelyn jälkeisiä tapahtumia, sairaalaan lähdetty yöllä ja hermoromahduksia saatu, eihän niitä tapahtumia silti vaihtaisi mihinkään. Kuitenkin jokainen näistä tapahtumista on vahvistanut minussa sitä oloa, että en kyllä yksin lähtisi. Onhan se nyt vain niin, että jonkun kanssa matkustellessa on edes jokin tuki ja turva. Ulkomaat ovat usein olleet minulle pakopaikka, vaikka sitten vain sattumalta, niin kyllä sen pakoreissun mieluummin toisen kanssa jaan. Arvostan kuitenkin niitä, jotka matkailevat yksin, vaatiihan se paljon itseltään ja juuri sitä luottamusta itseensä. Tekisi ehkä ihan hyvää minullekin. Maybe one day...

Lapsena matkustellessa meidän lomamatkoihin ei pahemmin rannalla lokoilu kuulunut ohjelmaan. Ei sillä etteikö siellä oltaisi oltu, mutta aina jokaiseen lomamatkaan kuului nähtävyyksien näkeminen. Monesti vanhemmat sitä toitottivatkin, että mitä järkeä on lähteä toiseen maahan, toiseen kaupunkiin, jos sitä ei meinaa nähdä? Myönnän kyllä, että välillä olisin mielelläni jättänyt ne museokierrokset ja kirkoissa käymiset väliin, nyt niistä olen kuitenkin enemmän kuin kiitollinen. Ilman tuota olisi Islannin reissulla jäänyt penismuseot näkemättä.

Vaikka olenkin matkaillut vain tähän mennessä Euroopan sisällä, ei minulla oikein koskaan ole ollut sellaista suurta pakottavaa tarvetta päästä ulkopuolelle. Jotenkin koen, että haluan kokea tästä läheltä sen kaiken mahdollisen ja sitten vasta siirtyä kauemmaksi. Australia ja USA on tietenkin aina siellä takaraivossa houkuttelemassa, niiden aika ei kuitenkaan ole vielä.

Meinasin julkaista ensiksi postauksen ilman tekstiä, sillä viime aikoina pää on jotenkin ollut todella solmussa. Ajatuksia on paljon, niinkin paljon ettei niitä oikein meinaa saada ulos. Ei siis ihme, että bloginkin kanssa on kirjoittaminen takkuillut todella pahasti. Pitkään aikaan ei ole ollut tällaista "solmu" oloa, pistää minut ihan hämmentyneeksi. Silloinkin kun ihmiset kysyvät: "miten menee", en jotenkin saa suustani muuta kuin: hyvin, ei ihmeempiä". Eikä tässä siis ole kyse sellaisesta perus vastailusta, haluaisin kertoa ihan suoraan miten oikeasti menee. Jokin kuitenkin pistää sanat pään sisällä sekaisin eikä oikein mitään saa muodostettua ulos. Ehkä tämä tästä lähtee, kun arki tulee takaisin kuvioihin. Viikonloppu muualla tekee varmasti myös hyvää, junassa istuskelenkin parhaillaan ja kohta ollaankin jo perillä.

"I'll sing it one last time..."

Blogi hiljeni täysin jouluna ja tuli otettua sellainen kunnon "lomailu". Jotenkin koko joulukuu meni muunkin vuoden tapaan todella nopeasti ja päivät halusin pyhittää kokonaan perheelle sekä sille toiselle perheelle eli ystäville. Kännykkä pysyi muutenkin todella paljon poissa mikä oli hyvinkin tervetullutta. Tiedostan olevani liian kiinni kaikessa somessa ja tästä olen kirjoittamassa juttua. Kuten myös minun suhteestani jouluun. Nyt kuitenkin aloitetaan tämä vuosi 2017 tässä blogissa pistäen ihan niitä viimeisempiä kuvia.

|| Koulussa piti kiirettä ja loma tuli ihan kuin puskista. Flunssatkin siinä ehdin napata itselleni, onneksi jouluksi selvittiin terveeksi. ||

|| Seuran joulujuhlista lähdettin Tukholmaan risteilylle. Pieni irtiotto tuli enemmänkin kuin tarpeeseen, mutta rehellisesti sanottuna darra oli sellainen, että ei siellä itse maissa oikein jaksanut kierrellä. Muutenkin kun on tullut ihan hyvin kyseisessä kaupungissa ravattua, niin ei se enää jotenkin "innosta". Kyllähän sieltä lähti vaatteita mukaan, ei siis täysin hukkareissu ollut. Ja oli risteily muuten kyllä oikein hauskaa ja juuri semmoinen pääntyhjennys mitä tarvitsin. ||

|| Jouluaaton alla tuli käytyä luistelemassa ja siinä hetken miettiessä tajusin, että olin viimeksi luistellut lukiossa. Eli toisin sanoen vuonna 2010. Kuusi vuotta sitten! Pakko kyllä mennä uudestaan kun vain saadaan vähän sopivampi sää. ||

|| Hautausmaalla käytiin poikkeuksellisesti aattoa edeltävänä iltana. Hautausmaa on samaan aikaan pelottava ja kaunis kaikkine kynttilöineen. Varmaan tuli otettua eniten kuvia tuona iltana. ||

|| Tuli käytyä Il Birrificio nimisessä oikein kotoisassa ja rennossa ravintola/baarissa. Sieltä löytyi ehkä pisin olutlista minkä olen koskaan nähnyt ja hanojakin on vaikka kuinka monta. Ruoka on ihan super hyvää, itse tilasin kolme miniburgeria päivän täytteillä. Pulled pork, vege ja häränkieltä oli tälläkertaa tarjolla. ||

|| Etun kanssa lähdettiin jakamaan jouluniloa. Hassua kuinka ei melkein vuosi sitten tunnettu toisiamme, mutta nyt on meistä tullut tosi läheisiä. Hän matkustelee nyt Balilla ja uutena vuotena kun soitti, oli itku kyllä lähellä. Eikä siis ole ollut poissa kuin muutaman hassun päivän... Jännää, ||

|| Kampaajalla kävin ja hiukset pistettiin uuteen uskoon. Oli jo aikakin, naureskeltiin Studio Blissin Marikan kanssa (joka on muuten ehdoton luottokampaajani), että viimeksi kävin siellä toukokuussa 2015... ||

|| Järjestettiin Inkan kanssa jälleen uuden vuoden-bileet. Pistettiin kaappi siistiin järjestykseen, onhan se kerran vuodessa hyvä siivota. Nikelle näin saatiin "oma huone" valmiiksi nukkumista varten. Aamulla syötiin yhdessä pikainen brunssi ja sitten alkoikin se uuden vuoden viettäminen. Fiiliksiä siitä tulee myöhemmin lisää, sillä menee tuohon joulun kanssa samaan syssyyn sopivasti. ||

Näin siis taputeltiin 2016 pakettiin. Viimeinen kuukausi oli tapahtumarikas, niin hyviä kuin huonoja. Yksi niistä parhaista on kuitenkin Inkan kanssa yhdessä elo. Ylä- ja alamäkiä on ollut, mutta ei sitä sanoin voi kuvailla edes kuinka tärkeä ihminen hän minulle on. Loppukevennykseksi siis alla oleva kuva, nyt Blindspot pyörimään ja ruokaa mättäämään. Nälkä!