Rusettipää

Hui, onpa sitä tullut oltua "hieman" väsynyt, kun nyt on kahtena edellisenä aamuna tullut nukuttua sinne puoleen päivään asti. Akkuja on nyt saanut hyvin latailla, sillä koulussa elellää etäopiskelun aikoja. Tosin tehtävien määrä on sen verran päätä huimaava, että mieluummin kyllä olisin siellä koulussa. Mutta minkäs sille voi, tehtävät täytyy tehdä. On sitä onneksi ehditty EA-korttikin tämän viikon aikana saamaan, joten enää ei huolta, elvytys hoituu. No ei nyt ihan, mutta silti kyllä tuo vain on tärkeä asia osata. Koskaan sitä ei voi tietää, kun tulee tarpeeseen. Toivottavasti ei ikinä...

Palaillaan vähän viime viikkoon, kun sieltä jäi kuulumiset melkein kokonaan kertomatta. Tuli keskityttyä kaikkeen muuhun nimittäin silloin. Perjantaina meille tulikin liuta ihmisiä vaihteeksi. Kaksitoista teini-ikäistä tyttöä täytti talon yökyläilyn merkeissä ja ai että oli kyllä hauskaa! Syötiin, tosin ruoka katosi pöydältä niin nopeasti, että hyvä kun tällainen vanhus ehti edes mukaan. Pelailtiin monopolia ja lauleskeltiin karaokea. Voitte varmaankin kuvitella millainen tämä kämppä oli aamulla kun lähdettiin Inkan kanssa töihin? No, kertokaa se sotku sitten vielä ainakin muutaman kerran, niin oikeassa ollaan. Siispä kun töistä menin käymään porukoilla ja sitten sieltä viimein pääsin kotiin, hengitin syvää ennen kuin avasin oven. Ja mitä ihmettä?! Olivat tytöt siivonneet ja ai että sitä pystyi vain hymyillä. Ruokaakin oliva laittaneet joten kädet vain ilmaan ja hallelujah!

No on sitä pari kuvaa ehditty itsestäkin otella.. Ais paljon odottelen tuota kunnon kevättä, kun aloin jo kotona fiilistelemään lippiksen kanssa. Voisin kyllä hyvin ostaa tuon kaveriksi uuden, se on nimittäin kärsinyt omia kolhujaan jo tarpeeksi. Tullut tässä muuten myös vähän mietiskeltyä noita hiuksia... Miettikää vain kuinka monesti olen saksien kanssa seissyt peilin ääressä? Monesti... Lyhyissä hiuksissa on vain se huonopuoli, että jossain vaiheessa niistä haluaa pitkät. Ja sitten pitää vain odottaa. Jaksanko minä odottaa? No, hyvin harvoin. Varmasti kyllä jossain vaiheessa tulee se mitta täyteen ja sitten tehdään jotain. Sitä siis odotellaan tässä jännityksellä itsekin. Nyt kuitenkin olen tyytynyt näihin pitkiin ja pitkästä aikaa pistin ne rusetillekin.

Teetä on viimeisen kuukauden aikana mennyt alas enemmän kuin varmaan koko elinaikanani. Sitä tulee juotua oikein antaumuksella ja meiltähän löytyykin teetä melkein joka lähtöö. Kannattaa nimittäin muistaa että täällä asuu kaksi ihmistä, ei nelihenkinen perhe... Omia suosikkeja on kyllä ehdottomasti nuo Clipperin teet. Kokeiluun otettiin tuo Citrus-tee ja on muuten hyvää! Ja sellainenkin asia vielä teistä, minähän niitä olen aina lipittänyt maidon kanssa. Nykyään ei todellakaan! Meneeköhän samaan kastiin viinien kanssa, kun sitä vain tarpeeksi juo, niin alkaa kyllä maistua... Tai kun löytää ne oikeat maut..? Viineistä kun en tykkää ja onhan se vähän sellainen asia, että välillä toivoisin pitäväni. Kuinkahan kauan sitä nimittäin voi ravintolassa tilailla limua viinin sijaan..?

Kevät täältä tullaan (melkein ainakin)

 Voiko jo nyt alkaa fiilistelemään kevättä vaikka ollaankin vasta tammikuussa? Minun mielestäni ainakin voi ja onhan tässä jo laitettu nahkatakkikin päälle. Tosin luvattu vesisade ei oikein innosta sekä muutenkin tämä sään vaihteluhan on vain todiste siitä, ettei ihan hyvin maapallolla mene. Kuitenkin ikävät aatteet nyt syrjään ja sitä kevään fiilistelyä!  Minulle kevät on oikeasti ehkä sitä parasta vuoden aikaa, ainakin pukeutumisen suhteen. Ja no muutenkin onhan se kevät vain aika huisia aikaa, vaikka omalla kohdallani se on myös sitä stressaavinta aikaa... Jaarittelut työnnetään nyt kuitenkin sohvan alle ja keskitytään siihen itse aiheeseen!

Olen vasta viime vuosina löytänyt sen ihan oman tyylini. Tai no ainahan se oma tyyli on ollut, mutta nyt olen vasta jotenkin löytänyt sellaisen tyylin jossa koen itseni täysin kokonaiseksi. Kynnet vielä kun saisin kasvattaa takaisin, niin vola! Se on kuitenkin sitten vasta kesän aikaa, joten toistaiseksi tyydytään lyhyihin kynsiin joita sitten viikonloppuisin lakkailen. Tyylistä pistän tulemaan vähän enemmän lisää, mutta sitä ennen tuolla olisi pieni tehtävä, joka odottaa tekemistä. Nimittäin vaatekaapin suursiivous. Kaikki vanha ja "ei minulle sopiva" pois ja uudet sisään. Postausta siis aiheesta tulossa, mutta kaikki ajallaan.

Ensimmäisessä kollaasissa on muutamia vaatteita, joita bongailin uudelta ihan lemppari sivustolta eli Missguided. Suosittelen kyllä käymään tuolla sivustolla, mutta varautumaan siihen, että joka kerta löytyy vain ihanempia ja ihanempia vaatteita. Joten aikamoinen shoppailu himo tuolla sivustolla kyllä kasvaa. Voisin melkeinpä jokaisen vaatteen sieltä napata kaappiini, mutta nyt tyydyttiin noihin kuuteen, joita ei nyt meinaa millään saada mielestä pois. Arvatkaa vain kuinka paljon tässä tulee taisteltua sitä vastaan, etten noita klikkaisi ostoskoriin. Aika paljon nimittäin. Pitää kuitenkin jäädä toistaiseksi vain kuolailemaan noita tänne ruudun taakse. Ja sama pätee noihin Nellyn vaatteisiin.. Voi minua, miksi oikein meninkään tuonnekin eksymään..? Sieltä löytyy hyvin laaja värikirjo. No ei, mutta musta on vain niin tyylikäs ja sopii kaikkeen. Noista eniten kyllä himottaisi ostaa tuo Niken musta huppari. Voi, että tuollaista vain kaipailisin niin paljon nytkin päälleni. Koska vaikka luulisi, että urheiluvaatteita löytyy niin monesti joudun toteamaan, että eipä löydy! Ne vain ovat niin kalliita että oikein itkettää.

Mutta nyt on pakko sulkea koko kone ja nauttia tästä vapaapäivästä. Maanantait on niitä parhaita, mutta kyllä eilen tuli huomattua sunnuntain olevan hyvällä kakkospaikalla. Eilen tuli kyllä todettua, että kaipailisin tosiaan sellaista kokonaan vapaapäivää olevaa päivää. Siis sellaista että voi koko päivän olla yöpuvussa, nukkua niin pitkää kuin haluaa, eikä tarvitse miettiä minnekään menemistä.

tammikuu

Mites sitten ne kuulumiset? No hyvinhän täällä menee, tosin flunssa on vaihteeksi saanut otteen ja ei oikei meinaa hellittää. Siispä on elämää pitänyt vähän rauhoitella ja teetä litkiä kurkusta alas kuin viimeistä päivää. Alkaa kuitenkin tuntua jo siltä, että voiton puolella ollaan, joten eiköhän pian taas lähde elämä takaisin hollilleen.

Koulussa ollaan tehty vaikka mitä ja kyllä nyt on pakko sanoa, että aika hyvissä ympäristöissä olellaan. On niin hyviä juttuja tehty, että tekee henkisesti tiukkaa pitää näppejä niistä kaikista herkuista erossa. Hyvin ollaan selvitty, mutta veikkailen että kovat ajat ovat vasta edessä päin... Ainakin nuo macaronssit veivät sydämmeni aivan kokonaa, onneksi ovat tilaustuotetta, niin vain rikki menneet olivat syömäkelpoisia.

Ja oi kyllä, talvi on todellakin täällä. Tuntuu että tuolla ulkona liikuskelee sellainen oikein pinkeä michelin ukko ympäriinsä. Onneksi nyt tilanne on jokaisella sama, niin eipä erotu joukosta. Tosin tänään näin koulusta tullessani tytön jolla oli hyvin lyhyt hame ja jalat aivan paljaina. Tuli siinä itselle kylmä pelkästään tuota ajatellessa. Kyllä näköjään jotkut vain voivat, itse en todellakaan. Täällä on nimittäin kotonakin ihan vilpoinen ilma, neuleet ja huivit olleet kovassa käytössä. Silti on pakko myöntää, että onhan nuo talvimaiset aika kauniita. Varsinkin kun aurinkokin on tässä meitä ehtinyt tulla tervehtimään aina välillä.

Nyt kuitenkin kone kiinni, hyvät yöt ja viikon viimeisiä aletaan jo viemään. Ensiviikolla koulussa onkin etäopiskelua, joten koneen ääressä varmasti tullaan aika hyvin olemaan.

Adidas ♥ me

Oi mikä ihana sunnuntai! Mikäs tässä on syödä aamupalaa sängyssä, kone sylissä ja muutenkin hyvät unet takana. Hyvin pitkästä pitkästä aikaa sunnuntai aamut kuuluvat niihin harvoihin vapaisiin hetkiin. Ja se kyllä tuntuu ihanalta, nukkua ilman herätyskelloa. Nämä näitä arjen pienen pieniä iloja, jotka on kyllä sanoisinko melkeinpä korvaamattomia. Kauan oli sunnuntai aamut töitä täynnä, mutta nyt onkin se ainakin toistaiseksi takana. Katsotaan tosin, miten tässä nyt sitten käy, sillä jotenkin tapana on ollut saada nuo vapaat hetketkin jotenkin kummallisesti täytettyä... Lisää tunteja minun viikkooni kaipaillaan, kiitos!

No niin, alku lätinät taakseen ja itse asiaan, nimittäin ei ole sitten noiden Niken-housujen jälkeen tullu himottua shoppailemaan. Jotenkin tuntuu samaan aikaan siltä, että vaatekaappi uusiksi, mutta samaan aikaan pää lyö tyhjää, kun ei ole oikein mitään ostoslistalla. Kuitenkin yksi asia on siellä ollut jo aivan liian pitkää, niin pitkää että minua alkaa jo kummastuttamaan, että mihin tässä oikein ollaan menossa. Ennen olisin jo juossut kauppaan tai tilannut netistä sen enempää miettimättä, mutta nykyään tulee jäätyä vain pohdiskelemaan. Olkoon se sitten sitä aikuistumista tai mitä lie onkaan. Ken tietää. Jotenkin on kuitenkin sellainen kutina, että jossain vaiheessa kun tilanne on sopiva, niin tämä vaate löytää tiensä minunkin kaappiini. Ja sehän on tietenkin Adidaksen t-paita. Hyvin kauan on Zalandon toivelistalla roikkunut, mutta aina tuntuu että on koot loppu ja sitten se vain sinne on jäänyt joinain muina hetkinä roikkumaan. Kuten sanoin olen nykyään aikamoinen pohtija. Missä ne sponttaanishoppailut on? Haloo?!

Tälleen aamulla niitä parhaita inspiraation hetkiä tuppaa tulemaan, joten pistinkin Polyvoren auki ja aloin rustaamaan muutamia asukollaaseja, jotka ovat sitä minun tyyliäni. Päätähtenä tietenkin tuo Adidaksen ihana paita, obviously...

Vaikka tämä on se kaikista asukokonaisuuksista se yksinkertaisin, on tämä kyllä ehkä se lempparini. Mukava ja väritön, se kuvastaakin parhaiten sitä miten koen oman tyylini olevan. Tuosta kollaasikokonaisuudesta ei uuvukkaan kuin tuo itse päätähti. Kaikki muu löytyykin täältä jo odottamassa...

Tämä on puolestaan ehkä se kaikista kauimpana omasta mukavuusalueestani ja sen tekee kyllä tuo nahkahame. Ei sillä ettenkö tästä pitäisi, päin vastoin, en vain ehkä ole niitä hame-tyyppejä. Kuitenkin tällaisen tyylisessä asussa voisin ihan hyvin hametta käyttää, ei nimittäin saa olla liian "siisti". Vähän pitää olla sitä rentoa ja meininkiä. Tosin tuon rennon olisi voinut kyllä kirjoittaa isolla.. Voiko nahkahame olla rento tai toisin sanoen casual?

Mitä tästä nyt sanoisi, tämän tyylisenä minä tuolla kadulla kuljen kylminä keleinä. Turkistakki päällä, tennarit/lenkkarit jalassa ja jumppapussi selässä. Pipoa en tänä talvena ole oikein käyttänyt (ainakaan vielä), mutta viime talvena taisin senkin edestä käyttää. Tuo keltainen pipo olisi edelleenkin bueno, mutta en ole jotenkin sitäkään saanut aikaiseksi ostaa. Jokin selkeästi saa minut himmailemaan, ehkä se kuitenkin on tuo huomio-huomio väri. Hyvin tuli taas eksyttyä aiheesta, tässä pitäisi olla kyse Adidas t-paidasta, ei neonkeltaisesta piposta. Nämä on näitä...

Tämä on asuista kuitenkin se, johon odotan eniten sonnustautuvani. Kesä ja tuleva Rihannan keikka Tukholmassa ovat hyvin vahvasti mielessä, joten siinäpä teille syy tähän. Joten voisinpa hyvinkin ottaa tavoitteeksi kesäksi tuon paidan hommata ja sen kaveriksi nuo päheet plehat. Onneksi nimittäin on kyseessä kuitenkin tuote, jota saa melko varmasti koska vain, kunhan on tarpeeksi hereillä kokojen suhteen. Saahan tuota Adidas t-paitaa varmasti muualtakin kuin Zalandosta, mutta koska en ole sen enempää lähtenyt paitaa metsästelemään, olen säästynyt shoppailulta. Hahaa, siinäpä ehkä onkin tuo syy!

Aika paljon tuli nyt kaikkea muutakin seliteltyä, vaikka jotenkin ajattelin, että olisi tullut lyhyt ja ytimekäs postaus. No, selkeästi halututti kirjoitaa, joten mikäs siinä! Paljon on ideoita päänsisällä, mutta saa nähdä mitenkä sitten totutus. Kuten monta kertaa on tullut mainittua, ei tahdo tuo päivän tarjoama 24h riittää aina minulle. Tiedän kuitenkin etten ole ainoa, joten sen kanssa on vain sitten elettävä. Nyt kuitenkin pistän blogin kiinni ja nautiskelen tästä vapaasta aamupäivästä vielä niin kauan, ennen kuin täytyy töihin rientää. Rentoja sunnuntaipäiviä kaikille!

Back to school

No niin, sitten onkin ensimmäinen kouluviikko takana ja vaikka kovasti toista mieltä olin aluksi, niin kyllä kouluun oli kiva palata. Niin paljon kaikkea kivaa nimittäin tiedossa. Ja onhan se kavereiden näkeminen ihan huippua, kuin kotiin olisi loman jälkeen palanut. Meillä kun se työharjoittelukin osui tuohon ennen joulua, niin oli paljon pidempi aika erossa noista sekopäistä. Tai minä kyllä taidan tuon porukan sekopäisin olla...

Paljon on tällä viikolla ehditty tehdä, vaikka maanantai ja tiistai menikin etäopiskeluna. Munkkeja on paisteltu, jäätelöitä tehty, laatikoita väkerretty ja pinaattilettuja käännelty. Eli paljon uutta tullu tehtyä! Huomaa kyllä kuinka paljon varmuutta tuosta työharjoittelusta sai. Asiat luistaa ihan eritavalla ja uskaltaa tehdä niitä omia ratkaisuja, vaikka opettaja sanoisi toista. Ja se onkin varmaan sitä parasta, se kuinka itse näkee oman kehityksen ja kuinka varmistuu omasta osaamisestaan. Niin tässä kuin missä tahansa muussakin.

Tuollainen lyhyt sepustus kuluneesta "arki"viikosta ja viikonloppua toivotellaan saapuvaksi. Tästä pistänkin nopeasti salikamat laukkuun ja suuntaan valmennuspuuhiin, jonka jälkeen salille. Vähän jänskättää kauanko intoa kestää, mutta onhan tämä fiilis nyt ihan omaa luokkaansa. Motivaatio kun on kohdillaan, niin sitä jatkaa kyllä tehdä. Ja ai että urheilua on ollut ikävä! Se ehkä kuitenkin se suurin motivaatio tällä hetkellä. Mahti viikonloput kaikille, omani menee urheilun merkeissä jälleen kerran...