Palloiltiin jälleen matkakohteiden kanssa ja mutkien, ongelmien sekä mielensäpahoittamisen kautta päädyttiin Siófokiin. Minulla ei ollut koko paikan suhteen minkäänlaisia ennakko-odotuksia, enkä halunnut liikaa ottaa mistään selvää. Tärkeintä oli vain päästä johonkin lämpimään kavereiden kanssa vähän tuulettumaan.
Ensimmäinen päivä meni aivan pöhnässä. Matka
Budapestista Siófokiin oli oma seikkailunsa, josta pääsee lukemaan TÄÄLTÄ. Tuon seikkailun seurauksena en perille tultaessa meinannut uskoa, että
olisin sittenkin onnistunut löytämään perille. Vasta kun tuttuja kasvoja alkoi
löytyä asemalta, varmistuin että oikeassa paikassa ollaan. Ja seuraavaksi oli
saatava ruokaa. Muut jo päivän paikalla olleina kertoilivat paikasta minkä
kerkesivät. Minulla kaikki meni aivan ohitse, toisesta korvasta sisään ja
toisesta ulos. Vasta illalla alkoi pöhnä hälvetä, mutta kunnollahan se loma
alkoi vasta seuraavana päivänä.
Oltiin jälleen Airbnb:n kautta hommattu meille oikein kotoisa kämppä. Sijainti oli mitä mainioin, kaikkialle pääsi helposti kävellen. Omalla uima-altaalla tuli vedettyä vesijumppia ja pelailtua milloin mitäkin pelejä. Niinhän siinä sitten kävi, että epäonnisesti onnistuin vääntämään nilkkani melko pahasti. En antannut edes sen kuitenkaan hidasta lomaani. Suomeen tultua kuitenkin oli pakko käydä sitä lääkärillä näyttämässä ja noh, sitten mentiinkin seuraava viikko kepeillä.
Ruoasta sen verran, että hintataso on kyllä todella paljon halvempaa kuin Suomessa. Taso on kuitenkin hyvin vaihtelevaa, jopa ihan laadukkaan näköisissä ravintoloissakin. Omalla kohdalla onnistuin kuitenkin tilaamaan nappivalintoja. Italialaisia ravintoloita on paljon ja saksalla sai parempaa palvelua kuin englanniksi. Tippien kanssa päästiin jälleen säätelemään, mutta siihenkin loppuloman kohdalla alettiin oppia.
Siófokissa tuli vietettyä neljä päivää, kunnes matka jatkui kohti Budapestia. Tuo määrä oli ihan sopiva, tietenkin olisihan siellä muutaman päivän vielä voinut viettää. Tekemistä ei Siófok hirveästi itsessään tarjoa, joten jos jotain kunnon aktiivilomaa nähtävyyksineen kaipaa, niin enpä oikein suosittelisi. Löhöilyksihän se nimittäin meni, ilman rantapalloja sekä noita renkaita olisi kyllä tylsyys iskenyt. Ja järveä. Balaton-järvi oli kyllä taivaallinen. Varsinkin kipeän nilkan kanssa matala järvi pelasti loman, kun pystyin osallistumaan peleihin sun muihin yhdellä jalalla. Piti vain muistaa pitää pää piilossa auringolta, sillä järvellä vierähti helposti monta tuntia. Yksi auringonpistos porukkaan osuikin, mikä muistutti siitä kuinka tärkeetä juominen, syöminen ja pään suojaaminen oikein on.
Oltiin jälleen Airbnb:n kautta hommattu meille oikein kotoisa kämppä. Sijainti oli mitä mainioin, kaikkialle pääsi helposti kävellen. Omalla uima-altaalla tuli vedettyä vesijumppia ja pelailtua milloin mitäkin pelejä. Niinhän siinä sitten kävi, että epäonnisesti onnistuin vääntämään nilkkani melko pahasti. En antannut edes sen kuitenkaan hidasta lomaani. Suomeen tultua kuitenkin oli pakko käydä sitä lääkärillä näyttämässä ja noh, sitten mentiinkin seuraava viikko kepeillä.
Ruoasta sen verran, että hintataso on kyllä todella paljon halvempaa kuin Suomessa. Taso on kuitenkin hyvin vaihtelevaa, jopa ihan laadukkaan näköisissä ravintoloissakin. Omalla kohdalla onnistuin kuitenkin tilaamaan nappivalintoja. Italialaisia ravintoloita on paljon ja saksalla sai parempaa palvelua kuin englanniksi. Tippien kanssa päästiin jälleen säätelemään, mutta siihenkin loppuloman kohdalla alettiin oppia.
Siófokissa tuli vietettyä neljä päivää, kunnes matka jatkui kohti Budapestia. Tuo määrä oli ihan sopiva, tietenkin olisihan siellä muutaman päivän vielä voinut viettää. Tekemistä ei Siófok hirveästi itsessään tarjoa, joten jos jotain kunnon aktiivilomaa nähtävyyksineen kaipaa, niin enpä oikein suosittelisi. Löhöilyksihän se nimittäin meni, ilman rantapalloja sekä noita renkaita olisi kyllä tylsyys iskenyt. Ja järveä. Balaton-järvi oli kyllä taivaallinen. Varsinkin kipeän nilkan kanssa matala järvi pelasti loman, kun pystyin osallistumaan peleihin sun muihin yhdellä jalalla. Piti vain muistaa pitää pää piilossa auringolta, sillä järvellä vierähti helposti monta tuntia. Yksi auringonpistos porukkaan osuikin, mikä muistutti siitä kuinka tärkeetä juominen, syöminen ja pään suojaaminen oikein on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!