Vuosi käyntiin

Huhhu, vuosi vaihtunut ja elossa vielä ollaan. Hyvästit on tuolle vuodelle 2014 jätetty, ei tule ikävä. Nokka kohti vuotta 2015 käännetty, vaikka edelleen väsyneitä eilisestä ollaankin. Mutta niinhän hei sen pitääkin olla, jokainen vuosi pitää päättää kunnialla loppuun ja jokainen vuosi aloitetaankin sitten huonommissa merkeissä. Ainahan siitä mennään vain ylös päin.

Vietettiin hyvällä ja tutulla tyttöporukalla Ilonalla uuttavuotta. Ruokaa oli, juotavaa oli, musiikki soi ja hauskaa oli kyllä. Muutama draaman hetkihän aina siihen vuoden loppuun mahtuu, mutta ongelmat ratkottiin aika näppärästi kyllä. Joten oikeastaan aika vähällä tuli tämä vuosi selvittyä. Ehkä juuri se, että kerrankin asennoituu siihen, ettei kaiken tarvitse olla täydellistä, niin ei niitä ongelmiakaan silleen samalla tavalla synny.

Kuvia ei kyllä tullut otettua niin paljon, mutta toisaalta minusta se on vain hyvä asia. Silloin on ollut muutakin tekemistä kuin vain sillä kännykällä näpräillä. Ja kun minulla ainakin uuteen vuoteen kuuluu kaikenlaisia syvällisiä keskusteluja, niin niihin sitä aikaa sitten kuluukin. Mutta kyllä hymyssä suin tämä vuoden vaihde vietettiin kaikesta mahdollisesta huolimatta. Kun tosiaan noita idiootteja oli taas liikenteessä...

Jotten aivan kokonaan aiheesta eksy, niin itse vuosien vaihtuminen tapahtui ulkona, Tiina toimi tällä kertaa rakettien ampujana, sillä miehiä ei ollut porukassa yhtään. Raketit siis ammuttiin, sekunteja laskettiin ja kun vuosi vaihtui niin olihan siinä hyvä fiilis. Mutta kaikki vain tosiaan tapahtuu niin nopeasti. Iskee aina sellainen ahdistus paniikki, kun aletaan laskea kymmenestä sekunteja alaspäin. Minne se aika oikein menee ja tuntuu että pitäisi tehdä niin monta asiaa samaan aikaan??

Tänään mennyt ihan rennosti päivä akkuja lataillen ja perheen kanssa ollen. Huomenna onkin sitten lähtö Kuotaneelle 7.30 juna lähtee... Tällainen vähän erilaisempi herätysaika, mihin nyt olen tottunut. Vielä odottaa tyhjä, pakkaamaton laukku, mutta jotenkin ei vain saa itseään nyt niskasta otettua kiinni. Toisaalta, koko yöhän tässä on aikaa ja aina voi junassa nukkua (niin varmaan!).
Otan kyllä koneen mukaan, mutta varmaankin postailua ilmenee sitten kun kotiudun takaisin sieltä. En nimittäin usko että siinä koulutuksen tiimellyksessä on hirveästi aikaa istua koneen ääressä muuten vaan.