tiistai 8. lokakuuta 2013

Lontoilua

Pitkän, pitkän ajan jälkeen tulee tämä Lontoon-matka postaus. Aivan niin, nyt vasta sain aikaiseksi sen tehdä. Ajattelin aluksi että teen sitten kun muistan missä kaikkialla käytiin, mutta kun en vain muista. Matkaopasta minusta ei siis selkeästi tule...
Kuitenkin itse asiaan. Lontoo on ollut jo pitkään sellainen paikka jossa olen halunnut käydä, ei vain ole tullut käytyä. Nyt kuitenkin tuli sellainen tilaisuus johon oli pakko tarttua, nimittäin Kristan eno perheineen asuu Lontoossa ja he olivat lähdössä muualle matkailemaan. Niinpä päästiin sinne asustelemaan, joten ainoa iso maksu tulisi olemaan lennot. Äkkilähtö tuli siis Lontooseen.


Lennettiin Norwegianilla, lähtö oli siinä aamupäivällä joten kerrankin sai oikeasti yöllä nukkua, minulla tuppaa usein matkalle lähtö olemaan epäinhimillisillä ajoilla. Tietysti oli käytävä Starbucksissa, turistin elämä alkakoon!


Ensimmäinen päivä menikin sitten matkustellen ja siihen lähialueeseen tutustuen. Erityisesti se talo... Niin hieno! Kuvaa talosta en tajunnut ottaa (tyhmä minä!), mutta siis aivan upea. Päätettiin suunnata kauppaan, sillä nälkä alkoi hiipiä pikkuhiljaa molemmille.
Kaupasta ostettiin herkkusieniä, mozzarellaa ja jotain paksua pekonia... Ne tosiaan oli sellaisia paksuja siivuja, ohuita ei löydetty siitä kaupasta. Varsinainen seikkailu alkoi siitä, kun alettiin kokkaamaan. Uunin käyttö ja muutenkin se koko kokkaus oli sellaista arvailua, mutta ihan hauskaahan se oli (:. Mitä elämä olisikaan ilman seikkailua?

Ei ehkä mitään kaikista houkuttelevimman näköisiä, mutta kannattaa oikeasti kokeilla! Suomen pekonilla onnistuu paremmin ja sisälle voi laittaa melkein mitä vain juustoa, kummankin suosikki toi mozzarella tai porotuorejuusto.

Seuraavana päivänä olikin se itse kunnon kaupunki päivä! Lähdettiin siinä kun oltiin sopivasti herätty heti liikkeelle, bussilla ja metrolla aivan sinne keskustaan, missä kaikki kaupat sekä muut paikat olivat. Pahoittelen jo etukäteen, että en muista paikkojen nimiä, joten jos joku siellä tietää niin voi ihan vapaasti valaista :D.

Oltiin kuin mitkäkin lapset M&M-liikkeessä tai no, ostoskeskus se enemmänkin oli.

Joo, oikea suklaarakkaiden paratiisi, paitsi sitten kun sinne kassalle meni ja näki hinnan...

Odottelua Victoria's Secretissa, joka muuten sekin oma nähtävyytensä.

Minulla ei mitään suuria "odotuksia" tai sellaisia toive paikkoja joissa halusin ehdottomasti käydä paitsi yksi, King's Crossin asema. Harry Potter-fani kun olen, oli se sellainen paikka jossa täytyi käydä, kun Lontoossa kerran oltiin. Muutenkin oli koko matkan sellainen "unreal" olo, aivan kuin jossain elokuvassa olisin ollut.

Ei ehkä paras kuva minusta tai laadukkain kuva, mutta pakko laittaa, se on mitä on (:

Taikasauvoja!

Molemmat hieman "seottiin" tuolla kaupassa, mutta kaikki muutkin turistit oli aivan kuin omassa maailmassa, joten taidettiin sittenkin olla ne kaupan "järkevimmät" asiakkaat. Mutta hieno kokemus oli, vaikka kyse oli vain jostain kärrystä joka oli puoliksi seinässä ja pienestä putiikista.

Palattiin meidän "kotiin" ja jätettiin sinne shoppailu tavarat. Sitten jatkui matka kohti kauppaa, ruoan metsästys. Ei tullut yllärinä kenellekkään, että sushi paikkaan päädyttiin. Tämä oli kuitenkin erilainen paikka, en ollut koskaan ollut vastaavassa, leffoissa vain nähnyt. Eli liukuhihna jossa liikkui sushiannoksia ja sieltä nappasit aina kulhon sitä mitä teki mieli. Laskutettiin sitten kulhon värien mukaan, ihan kätevää ja hauskaa minusta (:.


Kyseisessä kauppakeskuksessa oli myös kauppa ja Krista oli jo etukäteen sanonut, että sekin on eräänlainen kokemus. Ei liioitellut yhtään.
En tiedä kauanko me siellä kaupassa aikaa vietettiin, mutta kaikkea uutta ja se valikoima mikä siellä oli?! Kaikkea löytyi ja tarjoukset oli oikeasti tarjouksia. Toisaalta, tuon reissun jälkeen en yhtään ihmettele, että Britanniassa on niin paljon liika lihavuutta...

Ota 3, maksa 2 täytekakkuja. Kaikkea löytyi, tuossa vain lähikuva... Aivan.

Harry Potter-kaupasta King's Crossilla oltiin ostettu Bertie Bottsin-jokamaunrakeita, joten saatiin loistoidea., Bertie Botts-challenge! Minä sen tein, eli maistoin kaikkia niitä makuja, joita siinä paketissa oli. Hyi yök, osa oli niin kamalia, että piti hakea kulho (ei, en oksentanut, sylkäisin vain).

FRijj:n avulla huuhdeltiin pahamaku pois.


Sunnuntai, eli viimeinen kokonainen päivä Lontoossa oltiin päätetty pyhittää nähtävyyksille. Lauantaina oli selkeästi nimittäin ollut shoppailupäivä, mutta Lontoossa se katukulttuurikin on oma nähtävyytensä. Katutaiteilijat on ihan eritasoa kuin Suomessa, tai onhan täälläkin hyviä, mutta niitä näkee harvoin. Lontoossa oli ihan oma alueensa omistettu katutaiteilijoille.

Siellä se Englannin kuningatar oli

Päästiin katsomaan vahdinvaihtoa, oli taas "unreal" nähdä omin silmin noi vartijat, jotka leffoissa niin usein esiintyy

Aurinkokin sieltä pilkotti!



Palattiin jalat kuolleina ja vatsat tyhjinä "kotiin". Molemmilla alkoi olemaan niin kova nälkä, että syötävää oli pakko saada. En tiedä johtuuko se siitä, että ulkomailla on niin paljon tekemistä ja nähtävää, mutta minulla tuppaa se syöminen jotenkin unohtumaan. Sitten se yhtäkkiä pomppaa esiin, se näläntunne ja silloin ruokaa on vain pakko saada...
Käytiin myös markkinoilla, jossa oli kojuja kojujen perään ja kauppoja vierekkäin. Sieltä ei kuvaa, jotenkin unohtui kokonaan siellä ihmetellessä. Tuolta markkinoilta ostin Converset sekä Cool Story Bro- paidan. Niistä ja muista Lontoon-ostoksista tehty postaus löytyy TÄÄLTÄ.

Koko matkan ainoa asukuva!
Päällä:
Neule: Primark (Lontoo)
Toppi: Zara
Farkut: BikBok
Kengät: äidin vanhat
Nahkalaukku: tuliainen (Tukholma)

Ah, toi purilainen oli jotain niin hyvää. Pekonia, avokadoa, pihvi ja tuoreita vihanneksia, nam!

Matka oli tosi onnistunut, tuli vain sellainen olo että sinne on pakko päästä takaisin! Sen verran paljon on vielä nähtävää ja koettavaa, kaupunki tarjoaa niin paljon, että tylsää ei tule olemaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!